Kansalaispaneelit lujittamaan demokratiaa
ALIO
Pidämme demokratiaa yleisesti oikeutettuna vallankäytön muotona. Maailmalta kantautuu kuitenkin huolestuttavia uutisia demokratian tilasta. Yhdysvaltain presidentti on kyseenalaistanut vaalituloksen ja yrittää toiminnallaan horjuttaa kansalaisten luottamusta koko vaalijärjestelmään. Euroopassa Unkarin ja Puolan hallinnot nakertavat maidensa oikeusvaltioperiaatetta, ja monissa maissa poliittisen ilmapiirin jyrkkä kahtiajakautuminen estää rakentavan keskustelun ja tekee politiikasta lyhytjänteistä.
Demokratian uhkakuvat on otettava vakavasti ja järjestelmän vastustuskykyä parannettava. On huolehdittava siitä, että demokraattiset instituutiot kestävät muuttuvissa olosuhteissa ja vaikeissakin kriiseissä.
Tutkijat ovat kehittäneet demokraattisia innovaatioita, joiden tavoitteena on vahvistaa demokraattista järjestelmää lisäämällä kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia ja sitä kautta heidän suhdettaan demokraattiseen päätöksentekoon.
Usein kansalaisten osallistumismahdollisuudesta tiedotetaan avoimesti ja asiasta kiinnostuneet osallistuvat. Tällöin on tyypillistä, että ennestään aktiiviset kansalaiset käyttävät vaikutusmahdollisuuksiaan, mutta passiivisten ääni ei kuulu. Siksi tutkimusryhmämme testasi Turussa keväällä 2020 eri logiikalla toimivaa demokraattista innovaatiota.
Järjestimme yhdessä Turun kaupungin kanssa Turku keskustelee -kansalaispaneelin kaupungin yleiskaavan uudistamisesta, erityisesti keskustan liikennejärjestelyistä. Paneeli järjestettiin deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian mallin mukaisesti.
Osallistujat kutsuttiin satunnaisotannalla, jolloin jokaisella kaupunkilaisella oli yhtä suuri todennäköisyys tulla kutsutuksi. Kutsutuista valikoitui 171 turkulaista, jotka keskustelivat pienryhmissä verkon välityksellä.
Pienryhmäkeskusteluja ohjasivat puntaroivan keskustelun säännöt ja moderaattori, joka piti huolta sääntöjen noudattamisesta. Lisäksi keskustelua tuki huolella valmisteltu tietopaketti keskustan liikenteen ongelmista ja vaihtoehtoisista skenaarioista niiden ratkaisemiseksi.
Puntaroiva keskustelu on kutakuinkin nykyisen some-keskustelun vastakohta: Siinä kuunnellaan ja kunnioitetaan toisia keskustelijoita, perustellaan omat näkemykset ja ollaan valmiita muuttamaan omaan mieltä, jos muut esittävät hyviä argumentteja toisenlaisten näkemysten puolesta. Osallistujien mielipiteet muuttuivat kestäviä liikenteen muotoja suosiviksi ja heidän tietonsa liikennepolitiikasta lisääntyivät merkittävästi. Osallistujat olivat kansalaispaneeliin erittäin tyytyväisiä ja halukkaita osallistumaan jatkossakin vastaavan tyyppisiin tilaisuuksiin.
Puntaroiva kansalaispaneeli pyrkii tuottamaan arvion koko kansan harkitusta kansalaismielipiteestä, joka syntyisi, jos kaikilla olisi käytössään tietoa ja mahdollisuus puntaroivaan keskusteluun. Ideana on, että paneelin kannasta tiedotetaan laajalle yleisölle ja poliittisille päättäjille, jotka voivat käyttää sitä oman mielipiteenmuodostuksensa tukena.
Osassa ryhmistä oli mukana kaksi kaupunginvaltuutettua. Sekä kansalaiset että poliitikot olivat tyytyväisiä yhteiseen keskusteluun.
Kansalaispaneelin kokemusten ja aiemman tutkimuksen perusteella olemme laatineet suositukset, joiden avulla kaupungit ja kunnat voisivat uudistaa demokratiaa kestävällä ja vuoropuhelua edistävällä tavalla (https://www.abo.fi/fi/turkukeskustelee/).
Ehdotamme mallia, jossa kansalaispaneeli kytketään kiinteämmin edustukselliseen järjestelmään. Satunnaisotoksella valituista asukkaista muodostettu paneeli voisi toimia esimerkiksi vaalikauden ajan ja se voisi olla kooltaan vähintään kaupunginvaltuuston suuruinen. Paneelille olisi annettava lautakuntiin verrattava asema ja resurssit.
Edellä kuvattu malli on laadittu lähinnä paikallistason demokratian lujittamista varten, mutta kansalaispaneeli voisi toimia myös maakunnan tai koko maan tasolla. Lisäämällä rakentavaa vuoropuhelua erilaisten ryhmien kesken voimme vähentää jyrkkää vastakkainasettelua yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vahvistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisäämme myös luottamusta poliittisiin instituutioihin, mikä on välttämätön edellytys kestävän demokratian kannalta.
Kimmo Grönlund on valtio-opin professori Åbo Akademissa ja Kaisa Herne on valtio-opin professori Tampereen yliopistossa.
