Aliot

Kansalaispaneelit lujittamaan demokratiaa

ALIO

Pidämme demokratiaa yleisesti oikeutettuna vallankäytön muotona. Maailmalta kantautuu kuitenkin huolestuttavia uutisia demokratian tilasta. Yhdysvaltain presidentti on kyseenalaistanut vaalituloksen ja yrittää toiminnallaan horjuttaa kansalaisten luottamusta koko vaalijärjestelmään. Euroopassa Unkarin ja Puolan hallinnot nakertavat maidensa oikeusvaltioperiaatetta, ja monissa maissa poliittisen ilmapiirin jyrkkä kahtiajakautuminen estää rakentavan keskustelun ja tekee politiikasta lyhytjänteistä.

Demokratian uhkakuvat on otettava vakavasti ja järjestelmän vastustuskykyä parannettava. On huolehdittava siitä, että demokraattiset instituutiot kestävät muuttuvissa olosuhteissa ja vaikeissakin kriiseissä.

Tutkijat ovat kehittäneet demokraattisia innovaatioita, joiden tavoitteena on vahvistaa demokraattista järjestelmää lisäämällä kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia ja sitä kautta heidän suhdettaan demokraattiseen päätöksentekoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Usein kansalaisten osallistumismahdollisuudesta tiedotetaan avoimesti ja asiasta kiinnostuneet osallistuvat. Tällöin on tyypillistä, että ennestään aktiiviset kansalaiset käyttävät vaikutusmahdollisuuksiaan, mutta passiivisten ääni ei kuulu. Siksi tutkimusryhmämme testasi Turussa keväällä 2020 eri logiikalla toimivaa demokraattista innovaatiota.

Järjestimme yhdessä Turun kaupungin kanssa Turku keskustelee -kansalaispaneelin kaupungin yleiskaavan uudistamisesta, erityisesti keskustan liikennejärjestelyistä. Paneeli järjestettiin deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian mallin mukaisesti.

Osallistujat kutsuttiin satunnaisotannalla, jolloin jokaisella kaupunkilaisella oli yhtä suuri todennäköisyys tulla kutsutuksi. Kutsutuista valikoitui 171 turkulaista, jotka keskustelivat pienryhmissä verkon välityksellä.

Pienryhmäkeskusteluja ohjasivat puntaroivan keskustelun säännöt ja moderaattori, joka piti huolta sääntöjen noudattamisesta. Lisäksi keskustelua tuki huolella valmisteltu tietopaketti keskustan liikenteen ongelmista ja vaihtoehtoisista skenaarioista niiden ratkaisemiseksi.

Puntaroiva keskustelu on kutakuinkin nykyisen some-keskustelun vastakohta: Siinä kuunnellaan ja kunnioitetaan toisia keskustelijoita, perustellaan omat näkemykset ja ollaan valmiita muuttamaan omaan mieltä, jos muut esittävät hyviä argumentteja toisenlaisten näkemysten puolesta. Osallistujien mielipiteet muuttuivat kestäviä liikenteen muotoja suosiviksi ja heidän tietonsa liikennepolitiikasta lisääntyivät merkittävästi. Osallistujat olivat kansalaispaneeliin erittäin tyytyväisiä ja halukkaita osallistumaan jatkossakin vastaavan tyyppisiin tilaisuuksiin.

Puntaroiva kansalaispaneeli pyrkii tuottamaan arvion koko kansan harkitusta kansalaismielipiteestä, joka syntyisi, jos kaikilla olisi käytössään tietoa ja mahdollisuus puntaroivaan keskusteluun. Ideana on, että paneelin kannasta tiedotetaan laajalle yleisölle ja poliittisille päättäjille, jotka voivat käyttää sitä oman mielipiteenmuodostuksensa tukena.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osassa ryhmistä oli mukana kaksi kaupunginvaltuutettua. Sekä kansalaiset että poliitikot olivat tyytyväisiä yhteiseen keskusteluun.

Kansalaispaneelin kokemusten ja aiemman tutkimuksen perusteella olemme laatineet suositukset, joiden avulla kaupungit ja kunnat voisivat uudistaa demokratiaa kestävällä ja vuoropuhelua edistävällä tavalla (https://www.abo.fi/fi/turkukeskustelee/).

Ehdotamme mallia, jossa kansalaispaneeli kytketään kiinteämmin edustukselliseen järjestelmään. Satunnaisotoksella valituista asukkaista muodostettu paneeli voisi toimia esimerkiksi vaalikauden ajan ja se voisi olla kooltaan vähintään kaupunginvaltuuston suuruinen. Paneelille olisi annettava lautakuntiin verrattava asema ja resurssit.

Edellä kuvattu malli on laadittu lähinnä paikallistason demokratian lujittamista varten, mutta kansalaispaneeli voisi toimia myös maakunnan tai koko maan tasolla. Lisäämällä rakentavaa vuoropuhelua erilaisten ryhmien kesken voimme vähentää jyrkkää vastakkainasettelua yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vahvistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisäämme myös luottamusta poliittisiin instituutioihin, mikä on välttämätön edellytys kestävän demokratian kannalta.

Kimmo Grönlund on valtio-opin professori Åbo Akademissa ja Kaisa Herne on valtio-opin professori Tampereen yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Valintaprosessi?
"Kutsutuista valikoitui 171 turkulaista"
- olisi mielenkiintoista kuulla lisää tuosta valintaprosessista. Kutsut siis lähetettiin satunnaisotannalla, mutta mitä tuo valikoituminen tarkoittaa? Millä perusteella kutsutuista valikoitiin lopullinen paneeli? Ja mistä joukosta kutsuttavat arvottiin (turkulaiset vai Turussa asuvat, ikähaarukka jne.)? Valitsemalla sopivat ihmiset saadaan myös sopivia mielipiteitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Valintaprosessi?
Todella tärkeä asia, ja itsekin ihmettelin tuota.

Kai sen pitäisi mennä niin, että kutsut lähetettäisiin satunnaisotoksella ja siten, että varmasti osuisi kaikenlaisten väestöryhmien edustajia. Niistä, jotka ilmaisisvat halukkuutensa hommaan, valittaisiin taas arpomalla eri ryhmien edustajia. Jos sattuisi, että valittu ei sittenkään haluaisi ottaa hommaa vastaan, tilalle arvottaisiin samasta ryhmästä seuraava jne. Tietenkin yksi henkilö voi edustaa monia ryhmiä, eli tiettyä ikäryhmää, sukupuolta, asuinaluetta, tulo- ja varallisuusryhmää, elinkeinoryhmää (työntekijä/työtön/yrittäjä/eläkeläinen tms.), uskontoa/uskonnottomuutta ja/tai vähemmistöä. (Puoluekantaa en ottaisi mukaan, koska se on melko vaihtuva.) Joten jos esim. kantasuomalainen 42-vuotias evlut työtön ja vähätuloinen/-varainen nainen Portsasta sanoisi ei, joku vastaava arvottaisiin. Tämä vaatisi tietenkin jonkin verran sovittamista.

Termi "valikoitua" sen sijaan jättää todellakin ihmettelylle tilaa.

Kannatan tällaisia paneeleita melko keveästi järjestettynä demokratian tukena nykytilanteessa, mutta pidemmän päälle olisi totisesti toivottavaa, että viralliset demokraattisesti valitut elimet alkaisivat toteuttaa demokratiaa eli kansan ja äänestäjien tahtoa, jotta paneeleita ei tarvittaisi. Paneelien ideahan vastaa lähes täysin todellisia demokraattisia elimiä, valtuustoja ja eduskuntaa, joiden oletetaan edustavan kansaa ja äänestäjiä. Se vain toteutuu varsin huonosti.

Valtakunnalliseen paneeliin suhtaudun hyvin epäillen, siitä tulisi kovin helposti uusi, mutta heikosti säännelty valtiomahti. Se myös vaatisi kovin laajat järjestelyt ja ylläpidon. Kunnan ja ehkä maakunnankin mittakaavassa voi vielä toimia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Valintaprosessi?
Olin yksi panelisti. Kysymyksiisi minulla ei ole vastauksia, mutta voin valottaa hiukan tilaisuutta. Omassa ryhmässäni oli kymmenisen valittua ja kaksi puolueiden edustajaa. Ennen tilaisuutta sain tukevan tietopaketin, jonka omaksumiseen kului tunteja siitä huolimatta, että olen yrittänyt haalia asioista tietoa aiemminkin. Lisäksi täytettiin joukko kaavakkeita, joilla selvitettiin mielipiteitäni.
Koin itse tilaisuuden tasapuoliseksi. Kukin esitteli itsensä aluksi. Kaikkien liikkumistarve keskustan alueella oli hieman erilaista. Oli julkisen liikenteen käyttäjiä, pyöräilijöitä sekä autoilijoita ja näiden yhdistelmiä. Vaikka ikää ei erikseen mainittu, oli myös ikärakenne kattava.
Kannatan yksilöllistä liikkumista, eli tällä hetkellä polkupyörää ja omaa autoa ja puhuin niiden puolesta. Raitiovaunun vastustajia tai ainakin kyseenalaistajia oli muitakin. Puhtaimmin raitiovaunua kannatti Vihreiden puoleen edustaja. Osallistujat perustelivat hyvin kantojaan ja kuuntelivat kommenteista päätellen tarkkaan toisiaan. Moderaattori piti langat hyvin käsissään ja puheenvuoroja jaettiin tasapuolisesti. Puolueiden tässä paneelissa olleet hyvin kokeneet edustajat eivät pyrkineet hallitsemaan tilaisuutta vaan sulautuivat joukkoon.
Tilaisuuden jälkeen täytettiin heti kyselykaavakkeita. Pyrkivät varmaan selvittämään, oliko oma kantani muuttunut keskustelussa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Valintaprosessi?
Esko kuvaa hyvin ryhmää ja sen toimintaa. Muutama vuosi sitten osallistuin EU:n tuella Turun kaupungin järjestämiin vastaavanlaisiin"Futurum forum"-tilaisuuksiin. Siellä oli vahva edustus asukasyhdistyksillä ja alan opiskelijoilla. Niissä tosin myötäiltiin osittain valmiita suunnitelmia.
Aivan selvää kuitenkin on, että asukkaitten valtaa on lisättävä kuntasuunnittelussa. Vaikuttamisen tulee olla suoraa ja välitöntä. Edustuksellinen vaikuttaminen on menettänyt luottamuksensa ainakin Turussa. Poliittisilla päättäjillä on aivan liikaa taustavaikuttajia, joitten tiukka ote päättäjiin on nähtävissä.
Mielestäni meillä on hyvät asukasyhdistysverkostot, joitten avulla päästään vaikuttamaan aluekohtaisesti. Aluekohtaiset esitykset on helppo sitoa laajemmissa ryhmissä kokonaisuuksiksi. Tätäkin vaikuttamismallia on yritetty. Sen heikkous oli ja on puolueisiin sitoutuneitten ihmisten aktiivisuus. Heillä on puolueittensa ja niitten taustavaikuttajien valmiit mallit, joita he tulevat puolustamaan enemmänkin kuin rakentamaan mitään yhteistä lopputulosta. Tästä syystä tuntuisi satunnainen, mutta alueellinen ryhmäotanta olevan edustavin lähtöasetelma.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.