Aliot

Miksi yrittää, jos tuottaa tappiota?

PUHEENVUORO

”Nyt kun on saanut osakseen tappioita, on joutunut miettimään, miksi sitä onkaan politiikassa mukana”, Katri Kulmuni totesi HS:n Kuukausiliitteessä (2.1.). Niin, miksi yrittää, jos tuottaa tappiota?

Kulmuni erosi valtioneuvoston jäsenyydestä, eli kantoi vastuunsa viestintäkoulutusasiassa. Hänen avautumisensa kertoo jotakin myös toimeksiannon asiakassuhteesta, joka on oma juttunsa. Siihen kannattaisi avoimuusrekisterin valmistelijoiden perehtyä erikseen.

Menen vielä syvemmälle. Kysymys on yrittäjyydestä, omistajuudesta, luottamuksesta ja pääomasta, joilla on paljon yhteistä. Siis luottamuspääomasta – olipa kyse politiikasta tai liiketoiminnasta. Suomessa oli viime heinäkuussa 5 026 yhteisöä ja yritystä, jotka ovat 7.11.2014 alkaen tehneet lain mukaisen ilmoituksen osakepääoman menettämisestä. Näistä 4 993 on osakeyhtiöitä ja todennäköisesti pääosa näistä on pieniä yrityksiä. Eli ne toimivat yhä, menetetystä pääomasta huolimatta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kulmuni ehti olla ministerinä valmistelemassa ja kansanedustajana hyväksymässä lain kustannustuesta (508/2020), jonka esittelyssä elinkeinoministeri – ilmeisesti välttääkseen vaikutelmaa liiallisesta rahanjaosta – painottaen totesi, ettei tukea myönnetä yrityksille, jotka ovat menettäneet pääomansa ennen 31.12.2019. Asia meni ohi myös oppositiolta ja yrittäjien omilta järjestöiltä, joista osa jopa vastusti ajatusta, että niiden avustuskelpoisuutta tulisi puolustaa.

Miksi nämä verotuloja tuottavat, lypsävät lehmät pitäisi jättää vaille oikeutta hakea tukea, jos ne täyttäisivät muut edellytykset? Näet yrityksiä, jotka jättävät ilmoittamatta pääoman menetyksen tai välttävät sitä viimeiseen saakka, on enemmän kuin niitä, jotka tekevät ilmoituksen.

Suomen hallitus veti tiukempaa linjaa kuin EU. Komissio antoi kesäkuussa tiedonannon (29/6 2020), jonka ”tarkoituksena on selventää ja muuttaa niiden tilapäisten valtiontukitoimenpiteiden edellytyksiä, joita komissio pitää covid-19 -epidemia huomioon ottaen sisämarkkinoille soveltuvina Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan nojalla.” Sen vuoksi komissio katsoo, että kaikki mikro- ja pienyritykset olisi sisällytettävä valtiontukitoimenpiteitä koskevien tilapäisten puitteiden soveltamisalaan, vaikka ne olisivat kuuluneet vaikeuksissa olevien yritysten luokkaan 31. joulukuuta 2019.

Kun otetaan huomioon mikro- ja pienyritysten pieni koko ja vähäinen toiminta valtioiden rajat ylittävissä liiketoimissa, komissio katsoo, että niille annettava valtiontuki vääristää vähemmän todennäköisesti kilpailua sisämarkkinoilla ja vaikuttaa vähemmän EU:n sisäiseen kauppaan kuin keskisuurille ja suurille yrityksille annettava valtiontuki.

Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään kaksi miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään kaksi miljoonaa euroa ja joka täyttää perusteen riippumattomuudesta (suuryritys tai muu vastaava omistaa vähemmän kuin 25 prosenttia sen osakkeista).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mikroyrityksiä on kaikista yrityksistä reilusti yli 90 prosenttia. Hallituksen linjauksen epäkohta on siis merkittävä, koska ilmoittaneille yrityksille ei edes anneta mahdollisuutta hakea tukea. Haun muut kriteerit ovat sen verran haastavat, että kelvottomat hakijat seuloutuvat joka tapauksessa.

Kulmuni kantoi poliittisen vastuunsa, mutta ei vastannut kysymykseensä. Ollaanko politiikassa mukana vain voiton vuoksi? Yritysten, osakeyhtiöiden on lain mukaan tuotettava voittoa. Siksi monet yrittäjät ja omistajat pääomittavat yrityksiään, koska he pääoman menettämisen jälkeenkin uskovat niihin – liikeideaan, työntekijöihin, tuotteisiin ja yrityksen ansaintalogiikkaan. Ja monet yritykset selviävät pääoman menettämisestä.

Yrittäjäriskiin vaikuttaa moni tekijä. Työmarkkinoilla palkansaajan asema on turvattu paljon selkeämmin kuin yrittäjän, jonka asema ja yrittäjäriskin kantamisesta saatava palkkio kaipaa tarkempaa määrittelyä. Monin eri tavoin omistajan ja yrittäjän roolit ovat usein yksi ja sama asia.

Myös politiikassa hävitään, pudotaan eduskunnasta ja puolueiden johtotehtävistä. Se on osa demokraattista prosessia. Markkinataloudessa se on osa yrittäjäriskiä. Kulmunin lausunto ja laki kustannustuesta herättää kysymyksen siitä, ymmärtävätkö päättäjät ja hallinto omistajuutta ja yrittäjäriskiä.

Ja ymmärtävätkö yrittäjien etuja järjestöissä valvovat asiantuntijat todella yrittäjyyteen liittyvän riskin? Se onkin tärkeä aikamme haaste, kun hallitus jakaa poikkeuksellisen paljon tukia yrityksille.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja työelämäprofessori Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Osataan sitä mikroyriryksissäkin 🤣🤣
Järkevää, toki vain akateemista pohdintaa🤔🤔Oikeasti kantapään kautta yrittämisen lainalaisuudet oppinut pieni yrittäjä jonka selkänahka on verottajan pilalle ruoskima toimii seuraavasti: Jos näyttää siltä, että verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen yrityksen tulos olisi vieläkin positiivinen. Silloin on viisasta ottaa esim palkkaa itselleen tai läheisilleen niin, että yrityksen tulos painuu tappiolle. Pieni tappio ei rajoita edes yrityksen lainansaantia nääs kun rahoittaja ymmärtää tämän kuvion toisin kun yritysten toimintaa sivusta seuraavat avustusten jakajat🤢 Pienen tappiollisen tilinpäätöksen avulla vältetään kaksinkertainen verotus,eli yhteisöveroa ei kerry, maksat veroa vaan palkkatulosta. Viron veromalli olisi taivaan lahja pienille yrityksille Koronan runtelemassa Suomessa. Viron veromalli toimii niin, että veroa maksetaan vasta silloin kun voittovarat otetaan pois yrityksen kassasta. Tämä helpottaisi monen yrittäjän pärjäämistä. Kirjoittaja on siinä oikeassa, että pieni osakepääoma on äkkiä tuhottu. Oikeasti sillä ei ole merkitystä miten pieni yritys porskuttaa. ”Rahaa tulee ja sitä menee” On hyvä kun kirjoitus valottaa sitä miten pienellä ymmärryksellä tätä maata johdetaan. Hallituksessa pitäisi ehdottomasti olla edes yksi yrittämisen ”kokemusasiantuntija” Nääs kun teoria ja yrittäjä reaalimaailma ovat eri planeetoilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.