Aliot

Bidenin kotikontujen suomalainen historia

Yhdysvaltain Delawaren osavaltion suurin kaupunki Wilmington on noussut koko maailman huomion kohteeksi, koska vastikään maan tulevan presidenttiyden varmistanut Joe Biden on sieltä kotoisin. Wilmington on kooltaan vain keskisuuren suomalaisen kaupungin luokkaa, mutta sillä on varsin suomalainen varhaishistoria, kuten presidenttimme Sauli Niinistö on uudelle kollegalleen todennut.

Wilmington sijaitsee tarkalleen sillä paikalla, jonne ruotsalaiset perustivat vuonna 1638 Fort Christina -nimisen linnakkeen pienen siirtokuntansa turvaksi Delaware-joen alajuoksulle. He olivat saaneet alueen rauhanomaisesti ostetuksi paikallisilta lenape-intiaaneilta, jotka historiassa tunnetaan paremmin delawareina.

Linnakkeen nimi kunnioitti tuolloista Ruotsin hallitsijaa, kuningatar Christinaa, joka oli 30-vuotisessa sodassa kaatuneen suuren Kustaa II Adolfin tytär.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ruotsista oli tullut yksi Euroopan suurvalloista, ja nykyinen Suomemmekin kuului siihen. Suurvaltojen tapaan ja tuon ajan hengessä Ruotsikin etsi valtamerten takaisia siirtomaita. Se ei ollut aivan helppoa, ja monen mutkan myötä ruotsalaiset onnistuivat hankkimaan pienen kaistaleen maata kenties yksinomaan niiden diplomaattisten taitojensa ansiosta, joilla he kohtelivat alueen intiaaneja.

Siirtokunnan kasvaessa tämä diplomatia korostui jopa niin, että Uusi Ruotsi kaikista Amerikkojen siirtokunnista välttyi ainoana kahnauksilta maan alkuperäisväestön, intiaanien, kanssa. Syyt olivat intiaanien näkökannalta myös pragmaattiset, sillä he havaitsivat pian kaikenlaisen kommunikoinnin ja yhteistyön sujuvan näiden muukalaisten kanssa paremmin kuin muissa kolonioissa.

Osaa tulokkaista he kummastelivat aivan erityisesti, koska nämä samoilivat luontevasti metsissä, kaskesivat sitä ja kylpivät hikoilumajoissa aivan kuten he. Nuo olivat suomalaisia.

Perinteinen ruotsalainen historiankirjoitus on antanut Uuden Ruotsin lyhyestä kolonia-ajasta (1637–55) varsin kunniakkaan kuvan. Siinä korostuu ruotsalainen panos, ja alueella asunut suomalaisväestö on jäänyt marginaaliin. Tämä on ansaitsematonta, sillä uudemmat tutkimukset kertovat aivan toisenlaista tarinaa.

Jo aiemmin on tiedetty jopa kahden kolmasosan Uuden Ruotsin siirtolaisväestöstä olleen suomalaisia. Nyt on vahvistunut tieto siitä, että myös suomalaisten kulttuurinen ja yhteiskuntapoliittinen rooli kolonian infrastruktuurissa on ollut merkittävä.

Lähtökohtaisesti siirtokuntaan saatiin lähes väkipakolla uudisasukkaita, ja käskytetyistä suuri osa sattui olemaan Värmlannin metsäsuomalaisia. Toisekseen Ruotsin Itä-maan eli Suomen puolelta oli jo 30-vuotiseen sotaan saatu oivallisia sotilaita eli hakkapeliittoja, ja näitä oli värvätty muun muassa Pohjanmaalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikille siirtokuntaan määrätyille kirjattiin lähtiessä myös ruotsalainen nimi, mikä tarkoitti yhden kuuluisan tapauksen kohdalla Pär Ramboa. Hän oli Pietarsaaresta kotoisin ollut merisotilas, joka karkuruudesta rangaistuna määrättiin lähtemään palvelukseen valtameren takaiseen tuntemattomaan maahan.

Mies oli suomalaiselta nimeltään Pietari Romppainen ja hänellä oli vaasalainen vaimo. Hänen pojistaan yksi otti nimekseen Peter Rambo, ja heistä tuli siirtokunnan merkkihenkilöitä. Ramboilla oli iso tila maalla, jonka kveekari William Penn hankki neuvotteluilla lenape-intiaaneilta vuonna 1682. Tämä paikka oli nykyisen Philadelphian ja Yhdysvaltain ensimmäisen pääkaupungin syntypaikka.

Englantilaiset hieroivat alueella intiaanien kanssa maakauppoja lähinnä suomalaisten välittäjien, diplomaattien ja tulkkien välityksellä. Syynä oli se, että erityisesti suomalaiset ja intiaanit löysivät toisensa hengenheimolaisina, saunakavereina, metsästystovereina, kauppakumppaneina, kulttuurisina toisiltaan lainaajina ja niin edelleen. Kaiken tämän ohella he oppivat toistensa kieltä ja myös avioituivat keskenään.

Kun hollantilaiset pakottivat ruotsalaiset luopumaan siirtokunnastaan vuonna 1655, palasi lähinnä vain ruotsalainen virkamiehistö ja osa riikinsotilaista kotimaahansa.

Hollannin hallinta-aika alueella oli käytännössä nimellinen ja mahdollisti alkuperäisen uudisasukasrakenteen säilymisen ennallaan englantilaisten kveekarien maahantuloon asti. Senkin jälkeen alueen alkuperäisväestön ja uuden siirtolaisväestön yhteiselo sujui pitkään mallikkaasti, johon oli syynä yhtä lailla kveekareiden humaani politiikka kuin ruotsalais-suomalaisten luoma toimiva diplomatia.

Kirjoittaja on Amerikan alkuperäiskulttuurien dosentti Oulun yliopistolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Jatko jäi kiinnostamaan
Voi olla, että jatko vuodesta 1655 eteenpäin ei ole yhtä nättiä luettavaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hety
Mielenkiintoista luettavaa
Amerikkaan muuton todellinen historia kiinnostaa tavallista tallaajaakin, onhan siitä monta kirjaa, tv-sarjaa ja elokuvaakin tehty eri tavoin väritettyinä.

Kiitos tästä ja lisääkin tietysti on mukavaa lukea.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.