Aliot

Maanpuolustustahdon mittauksessa aukkoja

PUHEENVUORO

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viimeisin tutkimus vastaajien ulko- ja turvallisuuspoliittisista mielipiteistä julkaistiin joulukuussa 2020. Tutkimuksen tuloksista tehtiin nostoja eri medioissa esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden kannatuksen, maanpuolustustahdon tason ja Suomen turvallisuuden kannalta keskeisinä pidettyjen seikkojen osalta. Samalla voimistui tunne siitä, että numeroihin perustuva tarkastelu jättää paljon tilaa jossittelulle.

Kansalaismielipiteen arvostaminen on tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa. Mielipidekyselyt tarjoavat politiikassa kaivattua tietoa kansalaismielipiteestä. Puolustuspolitiikassa kansalaisten tuki on erityisen tärkeää asevelvollisuusjärjestelmälle. Riittävätkö kyselytutkimukset siltikään keskustelunavaajaksi poliittiselle päätöksenteolle? Mielipidekyselyiden tuloksia seuraavan keskustelun ja mahdollisten poliittisten toimenpiteiden kannalta on oleellista problematisoida kyselyjen tuloksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskeinen haaste liittyy mielipidekyselyissä ja niiden tulosten raportoinnissa käytettyihin käsitteisiin. Esimerkiksi maanpuolustustahdon ja turvallisuuden käsitteiden syvällisempi pohdinta johtaa kysymään, mistä mielipidekyselyn tulokset oikein kertovat.

Suomalaisten maanpuolustustahdon taso on viime vuosina puhututtanut MTS:n tulosten yhteydessä. Tulkinta maanpuolustustahdon tasosta perustuu kyselyssä käytettyyn yhteen tai kahteen kysymykseen, joihin saatujen vastausten perusteella suomalaisten maanpuolustustahdon tasosta tehdään tulkintoja.

Pitkästä perinteestään huolimatta tapa mitata ja tulkita maanpuolustustahdon tasoa jättää tilaa kriittisyydelle. Maanpuolustustahto ei ole yksinkertainen käsite määritellä.

MTS:n käyttämä yleistä maanpuolustustahtoa mittaava kysymys on muodoltaan sellainen, että vastaajan saattaa olla vaikea yhdistää kysyttyä tilannetta mahdollisiin kansallista puolustautumista vaativien kriisi- tai konfliktitilanteiden luonteeseen. Tulokset eivät siten kerro kansalaisten maanpuolustustahdosta kuin hyvin rajatusta näkökulmasta. Tämä tuppaa usein unohtumaan yhteiskunnallisesta keskustelusta. 

Määrittelyn kannalta kenties vielä haasteellisempi on turvallisuuden käsite, jonka varaan useat MTS:n kysymykset rakentuvat. Epäilemättä kyselytutkimuksen avulla kerätyllä turvallisuutta koskevalla numerotiedolla saadaan jonkinlaisia käsityksiä kansalaisten mielipiteistä, mutta olisi hyödyllistä myös pureutua keskeisten käsitteiden merkityksiin.

MTS:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vaikutus Suomen turvallisuudelle on suhteellisen suppea. 57 prosenttia katsoi, että kyseinen kansainvälinen järjestö oli Suomen turvallisuuden kannalta myönteinen. Toisaalta vain kaksi prosenttia oli sitä mieltä, että vaikutus oli kielteinen. Muut vastaajat sijoittivat turvallisuushyödyn neutraaliin tai eivät osanneet sanoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tilanne on kiinnostava. YK on globaaliin turvallisuuteen liittyvä johtava kansainvälinen toimija. Sillä on merkittävää suoraa tai epäsuoraa vaikutusta yksilöiden ja valtioiden turvallisuuteen. Pitäisikö nyt saadusta tuloksesta päätellä, että Suomen suhde YK:hon on kriisin kynnyksellä? Tällaista johtopäätöstä ei ole perusteltua tehdä. Emme pääse selville siitä, mitä turvallisuus on tarkoittanut eri vastaajille kysymyksen yhteydessä. 

Ymmärrys käsitteiden merkityksistä riippuu ajankohdasta ja muusta ympäröivästä kontekstista. Kansalaismielipiteen ja siihen vaikuttavien tekijöiden analyysi pitääkin sisällään monia käsitteellisesti epäselviä kohtia, joita pitäisi aika ajoin tarkastella kriittisesti. 

Julkisessa keskustelussa on helppo vedota tuloksiin, jotka ovat peräisin valtiolliselta toimijalta, eikä kilpailevaa systemaattisesti kerättyä ja käsitteellisesti täsmällisempää aineistoa ole välttämättä tarjolla täydentämään käsityksiämme. Käsitteisiin pureutuva keskustelu on keino lisätä mielipidekyselyiden tulosten käyttöarvoa, koska se auttaa hahmottamaan, millaista epävarmuutta kysymyksiin ja niillä saatuihin tuloksiin liittyy. 

Kirjoittajat ovat tutkijoita: FT Miina Kaarkoski Maanpuolustuskorkeakoulussa, FT Teemu Häkkinen Jyväskylän yliopistossa ja YTT Anna Kronlund Jyväskylän yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.