Kolumni

Juosten läpi koronavuoden

Viime vuosi oli monelle yhtä selviytymistaistelua, mikä jatkuu yhä. Korona muutti elämäämme ja horjutti arkeamme. Se pakotti pysähtymään, katsomaan elämää uusista näkökulmista ja kehittämään selviytymiskeinoja, joiden avulla jaksamme rämpiä läpi vaikeiden aikojen.

Omat selviytymiskeinot ovat olleet niitä elämän kantavia voimia, jotka muutenkin tuovat elämään iloa, rakkautta ja hyvää oloa. Ilman perhettä ja muita rakkaita ihmisiä, työtä, liikuntaa, positiivista asennetta, ihastumisia, rakastumisia sekä isoja ja pieniä seikkailuja vuosi olisi ollut raskas. Sen sijaan siitä tulikin ehkä yksi parhaimmista.

Uusin kantava voima on lenkkeily, jonka aloitin vuosi sitten tammikuussa vuosien tauon jälkeen. Kävelylenkkejä olin tehnyt lähes päivittäin, mutta juoksuaskeleista oli aikaa. Olen aloittanut juoksemisen useita kertoa ennenkin. Monesti se on loppunut ennen kuin on kunnolla ehtinyt edes alkaa. Suurin syy on ollut liian kova vauhti. En ole malttanut aloittaa hitaasti vaan olen vetänyt itseni piippuun ja kehon jumiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällä kertaa maltoin aloittaa varovaisesti ja hitaasti. Kunto kasvoi ja pian jaksoin juosta jo pieniä matkoja. Samalla kun kunto karttui, keho keveni ja mieli oli iloinen.

Juokseminen tekee todistetusti hyvää. Tutkimusten mukaan juoksemisella on monenlaisia terveysvaikutuksia. Juokseminen muun muassa kehittää muistia, parantaa oppimiskykyä sekä auttaa jaksamaan, pysymään hyvässä kunnossa ja pitämään terveenä. Ehkä parasta juoksemisessa on kuitenkin se, että se tekee onnelliseksi.

Tutkimukset osoittavat, että juokseminen aiheuttaa samanlaisia neurokemiallisia muutoksia aivoissa kuin riippuvuutta aiheuttavat päihteet. Vain 30 minuutin kävely- tai juoksulenkki parantaa mielialaa. Hyvän olon taustalla ovat hyvän olon hormonit, jotka aktivoituvat liikuntasuorituksen aikana.

Olen jäänyt juoksukoukkuun eikä mikään pidä enää poissa lenkkipoluilta. Lenkkeilyn tuoma hyvä olo saa lähtemään ulos kelistä ja vireystilasta riippumatta. Lenkiltä kotiin palaa aina virkeämpi ja iloisempi nainen kuin sinne lähtiessä.

Kirjoittaja on toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.