Aliot

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta edellyttää toimia

ALIO

Naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan vuonna 2018 viisi prosenttia naisista oli joutunut entisen tai nykyisen puolison tai seurustelukumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset kokevat elämänsä aikana väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin EU-maissa asuvat naiset keskimäärin. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä huomautuksia siitä, että toimet naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ovat olleet riittämättömiä.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden kautta pyritään parantamaan rikoksen uhrin asemaa, puuttumaan väkivaltaan, torjumaan ihmiskauppaa ja lisäämään tasa-arvoa. Turvallisen oikeusvaltion kehittämisen yhtenä keinona hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatimisesta. Ohjelma julkaistiin lokakuussa 2020 ja sen valmistelusta vastasi oikeusministeriön vetämä poikkihallinnollinen työryhmä. Ohjelma sisältää 32 toimenpidettä, jotka toteutetaan syksyn 2020 ja kevään 2023 välisenä aikana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ohjelmassa korostuu väkivallan ennaltaehkäisy. Väkivallan muodoista ohjelmaan on sisällytetty kunniaan liittyvä väkivalta ja digitaalinen väkivalta. Näitä väkivallan muotoja ei ole samassa mittakaavassa huomioitu aiemmissa naisiin kohdistuvan väkivallan ohjelmissa. Uusi valtakunnallinen ohjelma kattaa kunniaan liittyvän väkivallan eri ilmenemismuotoja, mukaan lukien valtakunnalliset ohjeistukset näitä väkivaltatilanteita varten eri ammattiryhmille. Lisäksi ohjelmassa kohdennetaan toimia viranomaistyöhön digitaalisen väkivallan tunnistamiseksi yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona.

Väkivallan uhreja ja tekijöitä työssään kohtaavien viranomaisten ja ammattilaisten osaaminen ja ymmärrys muun muassa väkivaltailmiöstä, väkivallan eri ilmenemismuodoista ja riskitekijöistä sekä uhrien haavoittuvuudesta ja sensitiivisestä kohtaamisesta on tärkeää. Torjuntaohjelma sisältää useita koulutustoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan etenkin rikosprosessiin osallistuvien ja rikosseuraamusalalla työskentelevien viranomaisten osaamista naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvistä asioista.

Myös turvakotien henkilökuntaa ja väkivallan uhrien moniammatillisen riskinarvioinnin työryhmiä (MARAK) koulutetaan osana torjuntaohjelmaa. Ohjelmaan sisältyy lisäksi toimenpide, jolla lisätään opettajien ja opettajaksi pätevöityvien osaamista väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, joiden kautta pyritään parantamaan rikoksen uhrin asemaa, puuttumaan väkivaltaan, torjumaan ihmiskauppaa ja lisäämään tasa-arvoa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi on välttämätöntä huomioida myös väkivallan tekijöille tarkoitetut tukipalvelut ja niihin ohjaaminen. Väkivallan tekijöiden tukipalvelut tuotetaan järjestöissä ja ne ovat alueellisesti hyvin eri tavoin saavutettavissa. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaan sisältyy myös toimenpide, jossa suunnataan valtionavustuksia seksuaali- ja väkivaltarikollisten kuntouttamiseen tarkoitettuihin ohjelmiin. Lisäksi tekijöiden ohjaaminen palveluihin huomioidaan ohjelmaan sisältyvässä poliisin, syyttäjän, tuomareiden ja oikeusavustajien koulutuksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa järjestöt tekevät merkittävää naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. Järjestöissä on paljon osaamista ja asiantuntemusta naisiin kohdistuvan väkivallan erityiskysymyksistä ja väkivaltaa kohdanneiden ihmisten auttamisesta. Järjestöissä on asiantuntemusta myös erityisryhmiin, vähemmistöihin ja muihin haavoittuviin ryhmiin kohdistuvasta väkivallasta.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa on useita toimenpiteitä, jotka toteutetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Lisäksi ohjelman toimeenpanoon varatuista määrärahoista merkittävä osa jaetaan yhteisöille valtionavustuksina.

Naisiin kohdistuva väkivalta on sukupuolistunut ilmiö, jota koskevan ymmärryksen lisääminen vaatii toimia kaikilla politiikan ja yhteiskunnan osa-alueilla. Väkivallan uhreihin ja tekijöihin kohdistuvien toimenpiteiden sekä viranomaisten osaamisen parantamisen lisäksi suuren yleisön ymmärryksen lisääminen naisiin kohdistuvasta väkivallasta on tärkeää.

Vaikka väkivalta ei koskettaisi henkilökohtaisesti, on siihen mahdollista puuttua ja vaikuttaa esimerkiksi sivustakatsojana. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmalla pyritään osaltaan edistämään myös sitä laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jota naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen edellyttää.

Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies oikeusministeriössä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Linnankundi
Väkivaltaa
Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 55% miehistä oli kokenut väkivaltaa, tai sen ujkaa täytettyään 15-vuotta. Naiset myös ilmoittavat kokemastaan väkivallasta herkemmin kuin miehet. Seksuaalista väkivaltaa, tai sen yritystä naiset kokevat selvästi enemmän kuin miehet. Se on kuitenkin verrattain harvinaista 2% osuudella naisista (Lähde: rikoksentorjunta.fi)

Onko tarkoitus siis torjua kaikkea väkivaltaa, vai erityisesti naisiin kohdistuvaa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Väkivaltaa
Tarkoitus on torjua kaikkea väkivaltaa.

Miehiin ja naisiin kohdistuva väkivalta on suurelta osin hieman erilaista, jolloin torjunnassakin saattaa olla tarpeen käyttää erilaisia menetelmiä. Siksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta puhutaan erikseen.

Selailin jonkin aikaa tuota vinkkaamaasi sivustoa, mutta en löytänyt lainaamiasi tietoja. Kai ne siellä jossain olivat. Sen sijaan silmät osuivat useampaankin kertaan ikäviin lukuihin, jotka kertovat naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Vähän tarkoitushakuisesti näyt tietoja poimineen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
P.B.
Vast: Väkivaltaa
Angus; "Miehiin ja naisiin kohdistuva väkivalta on suurelta osin hieman erilaista, jolloin torjunnassakin saattaa olla tarpeen käyttää erilaisia menetelmiä. Siksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta puhutaan erikseen."
Olet osittain jäljillä. Mitä tulee henkiseenperheväkivaltaan, se on aika voimakaasti periytyvää (lähinnä oppimisen kautta), ja tavallisimmin se periytyy äidiltä tyttärelle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Väkivaltaa
Hieman taidat provota, 1350, mutta tuo henkisen väkivallan jakautuminen lienee enemmänkin mielipidekysymys. Sen verran vaikea määriteltävä ja tutkittava, että liekö siitä mitään tutkimuksia. Paljon mielipiteeseen vaikuttanee oma elämänkokemus. Missään tapauksessa miehet eivät ryhmänä ole tässäkään asiassa mitään puhtoisia pulmusia.

Vaikka arkielämän tietoa ja kokemusta tällaisesta väkivallasta ei olisikaan, niin mediasta löytyy kyllä juttuja hyvinkin vakavasta henkisestä väkivallasta, jossa tekijänä on mies. On vainoamista, nöyryyttämistä, kohtuuttomia vaatimuksia, pilkkaamista, vahvaa rajoittamista (esim. mustasukkaisuuden vuoksi), eristämistä jne. Fyysiseen väkivaltaan liittyy nähdäkseni aina myös henkinen ulottuvuus, eli pelon luominen ja itsetunnon painaminen. Usein runsas henkinen väkivalta muuttuu jossain vaiheessa fyysiseksi. Näistä tapauksista juuri saa lukea lehdistä - miten esim. surmattua naista on kohdeltu ehkä jo vuosia raa'asti.

Naisten harjoittama henkinen väkivalta taitaa olla usein luonteeltaan vähän toisenlaista kuin miehen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
P.B.
Vast: Väkivaltaa
Angus; "Hieman taidat provota"
Ehkäpä hivenen juu ;-)
Ja syynä se, ettei ihan tilastollisestikaan (näistä ei kehdata tasapuolisesti raportoida) ole yksioikoisesta asiasta kyse. Totuutta ei liene lopulta kukaan tiedä. Siksipä en maalailisi kovin vahvoja stereotypioitakaan.
YLEn sivustolla tasan vuosi sitten tämmöinenkin maininta aiheesta;
"Naisten harjoittama väkivalta puhututti nettiyleisöä
Miehet joutuvat perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi jopa useammin kuin naiset. Perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään. Nettiyleisö käsitteli perheen sisäistä väkivaltaa laajasti. Aihe koetaan vaikeaksi käsitellä. Miesten koetaan lyövän naisia useammin, mutta naisten harjoittamaa henkistä väkivaltaa puolestaan pidetään hyvinkin yleisenä. Kuka aloitti lyömisen?, tämä on monestikin tulkinnanvaraista."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Väkivaltaa
Jatkan vielä, 1350. "Miehet joutuvat perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi jopa useammin kuin naiset. " Tämä on tälläkin palstalla paljon toisteltu väite. Sikäli kuin olen tutkinut ja tiedän, on todella olemassa yksi (1) suomalainen tutkimus, jonka mukaan noin olisi. Muut tutkimukset eivät tue tätä näkemystä.

"... naisten harjoittamaa henkistä väkivaltaa puolestaan pidetään hyvinkin yleisenä." Epäilen, että henkistä väkivaltaa ylipäätään on suhteissa aika paljon, ja ehkä vielä enemmän sitä koetaan olevan. Varmasti sen osaavat sekä miehet että naiset. Jäämme kai odottamaan tutkimuksia, ehkä joku osaa määritellä henkisen väkivallan tutkimukseen sopivalla tavalla ja vielä mitata sen yleisyyttä jotenkin. Musitutan kuitenkin, että fyysinen väkivalta on myös henkistä väkivaltaa ja että miehet ovat useammin fyysisen väkivallan käyttäjiä.

Sen sijaan kysymykseen "kuka aloitti lyömisen" minulla on vain yksi vastaus: lyöjä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
P.B.
Ehkä se muutos pitäisi tapahtua naisissa itsessään?
Tuli tämä lähinnä siitä mieleen, että jos nyt mietitään lasten kasvua ajanjaksoina; ketkä siellä missäkin kehitys vaiheessa vaikuttavat ja luovat lapselle käytös-, arvo- ja ajatusmaailmaa?
Naiset
Lasten varhaiskasvatus ikävuodet 0-6 vuotiailla, Kotona äiti, hoitopaikoissa naiset, esikoulussa naiset. Siihen lisäksi neuvoloissa naiset. Sosiaalitoimessa naiset. THL:n Soppa-työryhmässä naiset. Eli kaikkialla vain naisia.
Sitten peruskouluvaihe, opettajat enimmäkseen naisia. Teknisen käsityön- ja poikien liikunnanopettajat tyypillisesti ainoat miehet.
Vasta yläasteella alkaa opettajina olemaan maininnan arvoisesti miehiäkin.

Eli olisiko pieni itsetutkiskelun paikka naisilla, että missä kohtaa se pieleenmeno alkaa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ehkä se muutos pitäisi tapahtua naisissa itsessään?
Eivät nykylapsetkaan sentään missään naisten maailmassa elä. Kyllä miehiä on, heitä näkyy ja useimmilla lapsilla on kontakteja miehiinkin. Luullakseni myös mainitsemissasi instansseissa sukupuolijakauma on viime vuosikymmeninä hieman tasoittunut, ja niissä toimii enemmän miehiäkin.

Ehdottomasti tärkein miehen malli lapselle on yleensä oma isä (myös ottoisät ja tilanteesta riippuen isäpuoletkin lasketaan). Mitä tulee perheväkivaltaan, se on aika voimakaasti periytyvää (lähinnä oppimisen kautta), ja tavallisimmin se periytyy isältä pojalle. (Toki väkivaltaan saattaa sortua sekin, joka ei ole väkivaltaa nähnyt tai kokenut lapsuudenkodissaan, ja kaikista ei tule väkivaltaisia, vaikka kotona olisi väkivaltaa ollutkin.)

Naisilla on toki oma vaikutuksensa. Vaikea kuitenkin nähdä, että naiset jotenkin opettaisivat pojille väkivaltaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Yrittäjä
Kaikkea väkivaltaa pitää torjua
Mielestäni tämäkään ei ole sukupuoliasia. Kaikkea väkivaltaa pitää pyrkiä torjumaan. Kun puhutaan sukupuolittuneesta väkivallasta, niin siinä mielestäni vähätellään toista sukuouolta. Esim. Perhe tai parisuhdeväkivallasta kun puhutaan, pitäisi kuvissa olla kummatkin sukuouolet uhreina ja tekijöinä ja myös keskusteluissa. Sama koskee kaikkea väkivallan muotoja. Seksuaalirikoksissa naiset ovat varmasti määrällisesti enemmistössä, mutta ei se tarkoita, etteikö miehetkin sitä kohtaa ja yleensä se on miehen tekemää, niin saattaa olla selvästi traumaattisempaa miehelle ja vaikeampää kertoa tapahtuneesta. Voisi siihenkin auttaa kun puhutaan, että uhrina voi olla kumpi vaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.