ALIO

Psykoterapia voidaan määritellä mielenterveysongelmien ja elämän kriisien tai traumaattisten tilanteiden hoitamiseksi psykoterapeuttisen keskustelun avulla. Psykoterapeutti-ammattinimikkeen käyttäminen edellyttää yliopistojen yhteydessä suoritettua erikoistumiskoulutusta. Yhteistyösuhteessa potilas ja psykoterapeutti sopivat hoidon puitteista, tiheydestä ja kestosta. Viime kädessä hoitoprosessia valvoo Valvira.

Psykoterapian tuloksellisuudesta on tutkimuksissa saatu hyvää näyttöä. Mielenterveyden ollessa uhattuna se, että voi luottamuksellisesti keskustella omista asioistaan riippumattoman ja prosessiin sitoutuneen ammattilaisen kanssa on tarjonnut useille potilaille merkittävän käänteen elämässä. Toisinaan psykoterapia toimii lääkehoidon rinnalla, mutta usein myös joko kokonaan tai loppuvaiheessa ilman lääkehoitoa.

Mielenterveydellisten syiden ollessa yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen takana psykoterapian tuottamassa avussa on kysymys paitsi potilaan elämänlaatua parantavasta, myös yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta. Kela rahoittaakin psykoterapiapalveluita nimenomaan yksilön työkyvyn ylläpitämiseksi. Psykoterapeuttista apua tarjotaan Suomessa Kelan taloudellisen tuen turvin myös perheille ja pareille.

Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen perheneuvonta on kohta 80 vuoden ajan tarjonnut keskusteluapua kriisiin ajautuneille pareille, perheille ja yksilöille. Perheneuvonta sai alkunsa marraskuussa 1944, kun tamperelainen pastori Matti Joensuu kiinnitti huomiota tehtaalla työskentelevien, sodasta palanneiden miesten joukossa avioerojen määrän yhtäkkiseen kasvuun. 76-vuotisen historiansa aikana perheneuvonta on kasvanut yhdeksi kirkon kysytyimmistä palveluista. Nykyään perheasiain neuvottelukeskuksia on 41 paikkakunnalla ja apu tavoittaa vuodessa miltei 20 000 asiakasta. Turun ja ympäristöseudun 400 000 asukkaan alueella perheneuvonta tavoittaa vuodessa noin tuhat asukasta.

Suurimmalla osalla Suomen miltei kahdestasadasta perheneuvojasta on psykoterapeutin ammattipätevyys. Käytännössä tämä merkitsee, että kirkko tarjoaa alueensa asukkaille ilmaista, psykoterapeuttisesti orientoitunutta keskusteluapua perheen hyvinvoinnin ollessa uhan alla. Suurimpana vastaanotolle tulon syynä ovat vuorovaikutusongelmat. Keskusteluihin on niin paljon tulijoita, että jonot ovat arkipäivää perheneuvonnassa ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Ajanvaraustoiveensa voi jättää puhelimitse tai netissä. Minkäänlaisia lähetteitä ei tarvita.

Perheneuvonta- tai psykoterapiatyötä ei voi tehdä ilman täydellistä varmuutta siitä, että luottamuksellisiksi tarkoitetut asiat myös sellaisina pysyvät. Välillä on voitava puhua toisista ihmisistä, välillä siitä, mitä itse on aiheuttanut toisille. Monesti asiat ovat sellaisia, ettei niiden koskaan halua paljastuvan kenellekään muulle ainakaan sellaisina, kuin ne luottamuksellisessa tapaamisessa työntekijän kanssa on voinut esittää.

Siksi tärkein työkalu perheneuvonnassa ja kaikessa psykoterapeuttisessa työskentelyssä on työntekijän ja avun hakijan välinen keskustelu ja heidän muistikuvansa siitä. Tätä keskustelua ei voi eikä pysty mihinkään muistiin merkitsemään, vaan kyse on ainutkertaisesta hetkestä. Tällaisista ja vain tällaisista kohtaamisista voi vähitellen rakentua psykoterapeuttinen polku, jonka päässä häämöttää toive paremmasta ja luottamus sen saavuttamiseen.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on heittänyt varjonsa psykoterapiassa käytävien keskusteluiden luottamuksellisuuden ylle. Uhrien määrä kuvaa psykoterapian suosiota. On ensiarvoisen tärkeää, ettei psykoterapian alueelle pääse syntymään toimintakulttuuria, jossa hädässä oleville on tarjolla sellaista apua, jonka pätevyyttä apua tarvitseva joutuu arvioimaan.

Psykoterapian laadun valvontaan kaikilla sen eri sektoreilla on syytä kiinnittää erityistä huomiota niin, että apua tarvitsevat ihmiset voisivat turvallisesti hakeutua hoitoon vailla huolta psykoterapeutin ammattitaidosta tai omasta turvallisuudestaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että potilaan ja psykoterapeutin välille syntynyt luottamus ei missään olosuhteissa saa joutua edes uhatuksi, puhumattakaan loukatuksi. Välttämättömät rekisteröinnit on syytä turvata takuuvarmasti. Osa luottamuksellisuuden turvaamista on myös se seikka, että rekisteröinnin tai kirjaamisen on ulotuttava vain välttämättömään minimiin. Psykoterapeuttisen kohtaamisen olennaisinta ydintä on se luottamus, joka syntyy psykoterapeutin ja potilaan välille: keskustelun sisällön tulee jäädä ainoastaan heidän välisekseen.

Kirjoittaja on psykoanalyytikko IPA, perhepsykoterapeutti VET, psykologi ja TM sekä johtava perheneuvoja Kirkko Turussa ja Kaarinassa.