Koronamuistoja
Vuoden 2020 vaihtumista vuoteen 2021 on odotettu vähintään yhtä paljon kun vuosituhannen vaihtumista parikymmentä vuotta sitten. Tuskin kenellekään jää ikävä koronavuotta 2020, mutta jäikö tästä vuodesta mitään käteen?
Jos jotain positiivista pitäisi koronavuodesta väkisin löytää, niin ainakin ihmisten yleinen hygieniataso on tämän vuoden aikana parantunut. Kädet muistetaan nyt varmemmin pestä kotiin tullessa, ketään päin ei pärskitä, eikä kouluun ja työpaikalle mennä enää edes pienessä flunssassa tartuttamaan muita.
Etätyöskentely on myös lisääntynyt monessa työpaikassa tänä vuonna huomattavasti. Vaikka tämä ei ole välttämättä pelkästään positiivinen asia, on etätyöskentely varmasti tuonut kuitenkin monelle perheelle myös lisää yhteistä aikaa, kun työmatkoihin ei enää kulu yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Todennäköisesti jatkossakin monessa työpaikassa etätyöskentely tulee kasvamaan, vaikka koronasta jossain vaiheessa päästäisiinkin.
Myös kieleen on koronavuoden myötä tullut monia sanoja, jotka ovat saaneet ihan uuden merkityksen. Aikaisemmin korona tarkoitti lähinnä lautapeliä tai olutmerkkiä ja turvaväliä harrastettiin ainoastaan liikenteessä autoillessa. Vielä vuosi sitten harvassa olivat myös ihmiset, jotka olivat joutuneet karanteeniin ja maskista puhuttaessa ensimmäisenä tuli mieleen lähinnä teatterimeikit. Toinen aaltokin kohdattiin aiemmin kaikista todennäköisemmin rannalla.
Ikimuistoinen tämä vuosi on varmasti myös ollut, ja koronavuoden muistoja varmasti jaetaan vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Tätä mietti myös teini-ikäinen poikani, kun suuntasimme vuoden loppupuolella kohti koronatestiä: ”Hyvä, että tuli nyt edes kerran täällä käytyä, niin onpahan tämäkin koettu ja on sitten jotain kerrottavaa koronavuodesta lapsenlapsille”.
Kirjoittaja on toimittaja.
