Kyberturvallisuuskilpi Euroopalle
PUHEENVUORO
Tietomurrot arkaluonteisiin potilastietoihin Suomessa samoin kuin Saksassa ja Tshekissä, verkkohyökkäys Euroopan lääkevirastoon, koronarokotteita koskevien asiakirjojen hakkerointi – pandemian aikana kyberuhka on, enemmän kuin koskaan, todellisuutta Euroopassa.
Kyberturvallisuus on ennen kaikkea turvallisuuteen liittyvä kysymys. Digitaalisella infrastruktuurilla varmistetaan kaikkien elämämme osa-alueiden turvallisuus: liikenne, energia, terveys ja julkishallinto ovat kaikki riippuvaisia kriittisistä järjestelmistä, joiden suojan on oltava parhaalla mahdollisella tasolla palvellakseen kansalaisia. Kyberturvallisuus on viime kädessä eurooppalaisen elämäntapamme suojelemista.
Kyberhyökkäykset, olivatpa ne tehty taloudellisessa, rikollisessa tai sotilaallisessa tarkoituksessa, loukkaavat turvallisuuttamme, etujamme, suvereniteettiamme ja arvojamme.
Eurooppa on taloudellisesti, geopoliittisesti ja sotilaallisesti merkittävässä asemassa maailmannäyttämöllä. Siksi se on myös yksi hakkerien pääkohteista.
Eurooppa on aina ollut edelläkävijä kyberturvallisuudessa: 27 maata on sopinut yhteisestä lähestymistavasta, kyberturvallisuuden sääntelykehyksestä eli verkko- ja tietoturvadirektiivistä ja yleissuunnitelmasta, jolla reagoidaan laajamittaisiin kyberhyökkäyksiin Euroopassa. EU:n kyberturvallisuusvirasto oli myös ensimmäinen laatuaan.
Euroopan on kiireellisesti vahvistettava teknologisia, operatiivisia ja poliittisia valmiuksiaan selviytyä mahdollisesta laajamittaisesta kyberhyökkäyksestä, joka ulottuu samanaikaisesti useisiin EU-maihin.
Tavoitteemme ovat selvät: havaitseminen, puolustautuminen ja ennalta ehkäiseminen.
Tätä varten meidän on rakennettava Euroopalle kyberturvallisuuskilpi, sillä meidän on suojeltava yhteiskuntiamme, demokratioitamme, talouksiamme ja yrityksiämme. Tämä on 16. joulukuuta esittelemämme EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian perusajatus.
Ensisijaisena tavoitteenamme on saada aikaan tarvittava infrastruktuuri Euroopan suojelemiseksi. Koko tekninen dataketju on suojattava televiestintäverkoista (4G, 5G ja pian 6G) datakeskuksiin ja pilvipalveluihin, ja samalla on jo ennakoitava kvanttiteknologian vaikutukset salaukseen.
Kyberriskien lisääntyessä ihmiset eivät enää riitä: avainasemassa on tekoäly, sillä sen avulla voimme havaita riittävän varhain sellaiset heikot signaalit, jotka ovat ennusmerkkejä pahantahtoisista aikeista. Tämän vuoksi EU perustaa yhdessä jäsenmaiden kanssa eurooppalaisten yhteyskeskusten verkoston, jonka tehtävänä on suojella EU:n infrastruktuuria ja varoittaa tietomurroista.
Toisena painopisteenä on huolehtia EU:n sisämarkkinoiden turvallisuudesta. Sitä varten ehdotamme talouden toimijoiden velvoitteiden laajentamista, jotta voidaan varmistaa arvoketjujen, kuten rokotteiden valmistuksen, datakeskusten tai televiestintäyritysten, turvallisuus.
Kolmantena painopisteenä on vahvistaa operatiivista yhteistyötä Euroopan tasolla. Nykyisin Euroopassa toimitaan hajanaisesti ja tukeudutaan muutaman EU-maan valmiuksiin. Meidän on ryhdyttävä toimiin, joilla lisätään tiedonvaihtoa, luodaan yhteiset kriisinhallintavalmiudet ja vahvistetaan eurooppalaista solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa. Yhdessä olemme vahvempia. Kyse on Euroopan tason organisoinnista. Tätä varten haluamme käynnistää ensi vuoden alussa yhteisen kyberturvallisuusyksikön.
Euroopan on myös vakiinnutettava asemansa kansainvälisellä näyttämöllä. Niiden, jotka hyökkäävät Euroopan elintärkeitä etuja vastaan, on oltava tietoisia siitä, että tämä ei voi enää tapahtua ilman seurauksia. EU määräsi viime heinäkuussa ensimmäistä kertaa pakotteita kyberhyökkäyksistä.
Meidän on kuitenkin mentävä tätäkin pidemmälle. Meidän on oltava valmiita todentamaan ja nimeämään hyökkäysten takana olevat tahot. Lisäksi meidän on pohdittava arkaluontoista kysymystä operatiivisten valmiuksien sekä hyökkäys- ja puolustusvalmiuksien kehittämisestä kyberpuolustuksessa. Tähän voitaisiin saada rahoitusta Euroopan puolustusrahastosta.
Suojainfrastruktuurit, turvatut sisämarkkinat, operatiiviset valmiudet ennakoida hyökkäyksiä ja reagoida niihin nopeammin: haluamme luoda eurooppalaisen kyberturvallisuuskilven eurooppalaisten turvallisuutta varten. Aikaa ei ole hukattavissa.
Margaritis Schinas on eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava komission varapuheenjohtaja ja Thierry Breton sisämarkkinoista vastaava komissaari.
