PUHEENVUORO

Tiedetään, että luottamus edistää demokratiaa, on välttämätöntä yhteistyölle ja vaikuttaa yhteiskunnan organisoitumiseen. Voidaan siis ajatella, että ihanneyhteiskunta sisältää mahdollisimman paljon luottamusta. Luottamus ei kuitenkaan ole staattinen tila, vaan siihen kuuluu myös epävarmuuden sietäminen.

Vallitsevan koronapandemian aikana kansalaisten luottamus eri instituutioihin on korostunut. Sitran viime keväänä teettämän kyselytutkimuksen mukaan luottamus eri yhteiskunnan tahoihin kasvoi koronakevään aikana. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 77 prosenttia ilmoitti luottavansa asiantuntijoihin.

Kevään jälkeen on eletty rauhallisempi koronakesä, kuin keräten voimia kuluneeseen syksyyn, jonka aikana on tartuntatilanne lähtenyt voimakkaaseen kiihtymis- ja leviämistilanteeseen. Kansalaisten epävarmuuden sietokykyä on todella koeteltu ja koettelemukset jatkuvat varmasti pitkälle kevääseen.

Epävarmuuden sietokykyä voi lisätä luottamuksen avulla. Luottamalla tieteeseen ja asiantuntijuuteen on mahdollista lieventää esimerkiksi pandemiatilanteen korjaantumiseen liittyvää epävarmuuden tunnetta. Tiede ja tutkimus tuottaa parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa.

Pintapuolinen perehtyminen johonkin aiheeseen ei luonnollisesti riitä sellaisen tietovarannon hankkimiseen, mitä esimerkiksi virologian tai vaksinologian asiantuntija on kymmenien vuosien aikana hankkinut. Tällöin voimme rationaalisen päättelyn avulla todeta, että paras mahdollinen tieto on asiantuntijoilla, jotka omaavat vankan ja pitkäaikaisen kokemuksen tartuntataudeista ja rokotuksista.

Näin meistä jokainen varmasti toivoisi toisten ajattelevan myös omasta ammattitaidostaan. Kun autoni tarvitsee moottoriremonttia, luotan autokorjaamon apuun, jossa tunnetaan minua paremmin autotekniikkaa. Kun haluan opetella soittamaan saksofonia, luotan pätevään soitonopettajaan. Kun omaa ja läheisteni terveyttä uhkaa koronavirus, luotan lääke- ja hoitotieteen asiantuntijoihin. Luottamus rakennetaan tiedon, järkiperäisen päättelyn sekä tunteiden varaan.

Luottamalla asiantuntijoiden korkeaan koulutukseen, osaamiseen ja kokemukseen, lisään omaa hyvinvointiani. Asiantuntijaluottamus antaa itselleni aikaa tehdä niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä, sen sijaan, että pyrkisin rakentamaan asiantuntijuutta vastaavan tietomäärän riipimällä valtavaa tietomäärää sieltä täältä.

Luottamuksen vuoksi minun ei tarvitse olla syventävästi perehtynyt virusoppiin tai rokotteiden molekyylirakenteeseen voidakseni rokotuttaa itseni ja läheiseni. Voin luottaa, että ihmiset, jotka ovat käyttäneet runsaasti aikaa ja älykkyyttä tähän perehtymiseen, toimivat parhaan saatavilla olevan tiedon mukaisesti. Jokainen meistä varmasti toivoo, että tulevaisuuteemme vaikuttavat päätökset nojaavat tutkittuun tietoon.

Tietoa ja päättelyä haastavampi luottamuksen rakennusaine on tunteet. Tunteiden rooli on erityisen keskeinen luottamuksen synnyssä. Esimerkiksi kriisiuutisoinnin yhteydessä tunteet auttavat ymmärtämään uutista sekä luovat yhteisöllisyyttä. Luottamus voidaan nähdä yksilön omana asenteena, jolloin jokaisella on vastuu omien tunteiden tunnistamisesta. Luottamuksen synty edellyttää siten avoimuutta vastaanottaa erilaisia näkökulmia ja niistä syntyviä tunteita.

Näkökulmien avoin käsittely taas vaatii objektiivisuutta. Objektiivisuuteen pyrkiessä on hyvä pitää mielessä Internetin laki: jokaisesta informaatiota sisältävästi aiheesta leviää myös misinformaatiota.

Yksilön omiin havaintoihin perustuvasta arkiajattelusta harvemmin voidaan muodostaa objektiivista totuutta. Infodemia eli yletön pandemiaan liittyvän informaation (paikkansapitävän tai virheellistä) julkaiseminen vaikeuttaa taas tiedon virheettömyyden arviointia. Viisainta onkin aina tarkistaa informaation lähteen luotettavuus.

Luota koronapandemiaan liittyvään asiantuntijuuteen, niin kuin toivoisit luotettavan oman alasi asiantuntijuuteen. Kysyvä ei myöskään eksy tieltä, joten asiantuntijalta voit kysyä, mikäli jokin asia epäilyttää. Luottamalla parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja asiantuntijuuteen selviämme parhaiten läpi koronatalven hyvinvoivina.

Kirjoittaja on terveystieteen maisteri ja terveydenhoitaja.