Aliot

Luottamus asiantuntijuuteen pandemia-aikana

PUHEENVUORO

Tiedetään, että luottamus edistää demokratiaa, on välttämätöntä yhteistyölle ja vaikuttaa yhteiskunnan organisoitumiseen. Voidaan siis ajatella, että ihanneyhteiskunta sisältää mahdollisimman paljon luottamusta. Luottamus ei kuitenkaan ole staattinen tila, vaan siihen kuuluu myös epävarmuuden sietäminen.

Vallitsevan koronapandemian aikana kansalaisten luottamus eri instituutioihin on korostunut. Sitran viime keväänä teettämän kyselytutkimuksen mukaan luottamus eri yhteiskunnan tahoihin kasvoi koronakevään aikana. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 77 prosenttia ilmoitti luottavansa asiantuntijoihin.

Kevään jälkeen on eletty rauhallisempi koronakesä, kuin keräten voimia kuluneeseen syksyyn, jonka aikana on tartuntatilanne lähtenyt voimakkaaseen kiihtymis- ja leviämistilanteeseen. Kansalaisten epävarmuuden sietokykyä on todella koeteltu ja koettelemukset jatkuvat varmasti pitkälle kevääseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Epävarmuuden sietokykyä voi lisätä luottamuksen avulla. Luottamalla tieteeseen ja asiantuntijuuteen on mahdollista lieventää esimerkiksi pandemiatilanteen korjaantumiseen liittyvää epävarmuuden tunnetta. Tiede ja tutkimus tuottaa parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa.

Pintapuolinen perehtyminen johonkin aiheeseen ei luonnollisesti riitä sellaisen tietovarannon hankkimiseen, mitä esimerkiksi virologian tai vaksinologian asiantuntija on kymmenien vuosien aikana hankkinut. Tällöin voimme rationaalisen päättelyn avulla todeta, että paras mahdollinen tieto on asiantuntijoilla, jotka omaavat vankan ja pitkäaikaisen kokemuksen tartuntataudeista ja rokotuksista.

Näin meistä jokainen varmasti toivoisi toisten ajattelevan myös omasta ammattitaidostaan. Kun autoni tarvitsee moottoriremonttia, luotan autokorjaamon apuun, jossa tunnetaan minua paremmin autotekniikkaa. Kun haluan opetella soittamaan saksofonia, luotan pätevään soitonopettajaan. Kun omaa ja läheisteni terveyttä uhkaa koronavirus, luotan lääke- ja hoitotieteen asiantuntijoihin. Luottamus rakennetaan tiedon, järkiperäisen päättelyn sekä tunteiden varaan.

Luottamalla asiantuntijoiden korkeaan koulutukseen, osaamiseen ja kokemukseen, lisään omaa hyvinvointiani. Asiantuntijaluottamus antaa itselleni aikaa tehdä niitä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä, sen sijaan, että pyrkisin rakentamaan asiantuntijuutta vastaavan tietomäärän riipimällä valtavaa tietomäärää sieltä täältä.

Luottamuksen vuoksi minun ei tarvitse olla syventävästi perehtynyt virusoppiin tai rokotteiden molekyylirakenteeseen voidakseni rokotuttaa itseni ja läheiseni. Voin luottaa, että ihmiset, jotka ovat käyttäneet runsaasti aikaa ja älykkyyttä tähän perehtymiseen, toimivat parhaan saatavilla olevan tiedon mukaisesti. Jokainen meistä varmasti toivoo, että tulevaisuuteemme vaikuttavat päätökset nojaavat tutkittuun tietoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tietoa ja päättelyä haastavampi luottamuksen rakennusaine on tunteet. Tunteiden rooli on erityisen keskeinen luottamuksen synnyssä. Esimerkiksi kriisiuutisoinnin yhteydessä tunteet auttavat ymmärtämään uutista sekä luovat yhteisöllisyyttä. Luottamus voidaan nähdä yksilön omana asenteena, jolloin jokaisella on vastuu omien tunteiden tunnistamisesta. Luottamuksen synty edellyttää siten avoimuutta vastaanottaa erilaisia näkökulmia ja niistä syntyviä tunteita.

Näkökulmien avoin käsittely taas vaatii objektiivisuutta. Objektiivisuuteen pyrkiessä on hyvä pitää mielessä Internetin laki: jokaisesta informaatiota sisältävästi aiheesta leviää myös misinformaatiota.

Yksilön omiin havaintoihin perustuvasta arkiajattelusta harvemmin voidaan muodostaa objektiivista totuutta. Infodemia eli yletön pandemiaan liittyvän informaation (paikkansapitävän tai virheellistä) julkaiseminen vaikeuttaa taas tiedon virheettömyyden arviointia. Viisainta onkin aina tarkistaa informaation lähteen luotettavuus.

Luota koronapandemiaan liittyvään asiantuntijuuteen, niin kuin toivoisit luotettavan oman alasi asiantuntijuuteen. Kysyvä ei myöskään eksy tieltä, joten asiantuntijalta voit kysyä, mikäli jokin asia epäilyttää. Luottamalla parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja asiantuntijuuteen selviämme parhaiten läpi koronatalven hyvinvoivina.

Kirjoittaja on terveystieteen maisteri ja terveydenhoitaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Analyysi
Pitkän kirjoituksen ydinsanoma oli kannustaa suomalaisia luottamaan jatkossakin terveysviranomaistemme toimintaan ja tiedottamiseen. Mutta mikä mahtoi olla kirjoituksen motiivi? Siitä puhe mistä puute? Tuleva koronarokotuskampanja?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.