Aliot

Kannustaako hyvinvointivaltio tuntemattomien auttamiseen?

ALIO

Ihmiset tapaavat auttaa eniten omia läheisiään, mutta myös tuntemattomia tuetaan esimerkiksi osallistumalla hyväntekeväisyyteen tai tekemällä palkatonta vapaaehtoistyötä.

Hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä on esiintynyt läpi historian, mutta hyvinvointivaltioiden turvaverkkojen rakentamisen myötä niistä on tullut monissa kehittyneissä maissa toissijaisia ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Siitä huolimatta tällainen vapaaehtoinen tuntemattomien auttaminen on Suomessa edelleen voimissaan ja olennainen osa kansalaisyhteiskunnan toimintaa.

Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa olemme tarkastelleet vuosina 1945–1950 syntyneiden suomalaisten suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa sukupolven auttamissuhteita vuodesta 2007 lähtien.

Molempien sukupolvien kohdalla apua annettaan ennen kaikkea omille lähisukulaisille ja ystäville, mutta myös muiden tahojen tukeminen on varsin yleistä. Vuosina 2018–2019 tehdyt kyselyt nimittäin osoittavat, että valtaosa suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa vastaajista oli osallistunut hyväntekeväisyyteen tai tehnyt vapaaehtoistyötä kyselyä edeltäneen vuoden aikana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Molempien sukupolvien kohdalla yleisin hyväntekeväisyyden muoto oli vaatteiden ja tavaroiden antaminen keräykseen, mutta yli puolet kertoi tehneensä myös rahalahjoituksia ja noin neljännes osallistuneensa vapaaehtoistyön tekemiseen. Kerjäläisten auttaminen osoittautui sitä vastoin harvinaisemmaksi, ja vain alle kymmenes vastaajista kertoi antaneensa rahaa kerjäläiselle.

Sukupolvien ketju -hankkeen tulosten mukaan hyväntekeväisyyteen osallistuminen ja vapaaehtoistyön tekeminen näyttäisivät hieman yleistyneen kyselykierrosten välillä.

Edelliseen, vuonna 2012 toteutettuun kyselyyn verrattuna molemmista sukupolvista aiempaa useampi kertoi osallistuneensa erilaisiin keräyksiin ja aikuisten lasten sukupolven kohdalla myös vapaaehtoistyön tekeminen oli hieman yleistynyt. Lisäksi, vaikka kerjäläisiä auttoi varsin harva, olivat sekä suurten ikäluokkien että heidän aikuisten lastensa ryhmän vastaajat antaneet rahaa kerjäläiselle kuitenkin aavistuksen aiempaa yleisemmin.

Osallistuminen vapaaehtoistyöhön ja hyväntekeväisyyteen on kytköksissä avun tarpeisiin yhteiskunnassa.

Sukupolvien ketju -hankkeen kyselyissä ilmenevä vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyystoiminnan yleistyminen voivat osin liittyä siihen, että kyselykierroksen välissä Suomeen tuli aiempaa huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita, mikä lisäsi tarvetta esimerkiksi juuri vaate- ja tavaralahjoituksille sekä vapaaehtoistyölle. Vastaavasti kerjäläisten määrä Suomessa lisääntyi kyselyiden välisenä aikana, eli aiempaa useamman oli ollut ylipäätään mahdollista antaa rahaa kerjäläiselle.

Maiden väliset vertailut kuitenkin viittaavat siihen, etteivät avun tarpeet itsessään riitä selittämään tuntemattomien auttamisen yleisyyttä.

Laajassa Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimushankkeessa on tarkasteltu yli 50-vuotiaiden eurooppalaisten osallistumista vapaaehtoistyön tekemiseen lukuisissa Euroopan maissa. Hankkeen tutkimustulokset ovat osoittaneet, että vapaaehtoistyön tekeminen on itseasiassa huomattavasti yleisempää Pohjoismaissa kuin Etelä-Euroopassa. Toisin sanoen vapaaehtoistyötä tehdään yleisemmin maissa, joissa on kattavat hyvinvointivaltion tarjoamat etuus- ja palvelujärjestelmät kuin maissa, joissa hyvinvointivaltion rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa on merkittävästi kapeampi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vertailevien tutkimusten tulokset viittaavatkin siihen, että hyvinvointivaltiot saattavat epäsuorasti kannustaa ihmisiä osallistumaan tuntemattomien auttamiseen: tyypillisesti omat läheiset menevät muiden edelle, mutta kun oman perheen arki on turvattu, on kynnys osallistua muiden auttamiseen matalampi.

Kirjoittaja on VTT ja työskentelee erikoistutkijana INVEST-lippulaivahankkeessa Turun yliopistolla sekä vierailevana tutkijana Väestöliitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.