Puheenvuoro

Turkulainen Treston – startup-yritys 1960-luvulta

PUHEENVUORO

1960-luvulla muovi oli suomalaisille uusi ja kiinnostava materiaali. Turun Skanssin alueella, Kaarinan rajalla, toimintansa aloitti vuonna 1967 Treston Oy, joka ampaisi muutamassa vuodessa maailmanmarkkinoille Ristomatti Ratian suunnittelemalla Palaset-tuotesarjalla. Kirkasväriset muoviset sisustusmoduulit olivat erityisesti nuorten perheiden suosiossa. Palaset-kuution mittayksikkö oli 16 pulloa viiniä. Moduulit sopivat myös LP-levyjen säilytykseen.

Palasetin ansiosta Trestonista tuli yhtäkkiä parissa vuodessa Suomen suurin huonekaluja vievä yritys. Palaset-tuotteita myytiin kaikkiaan noin 3,5 miljoonaa kappaletta. Satumainen onnistumistarina törmäsi kuitenkin päin seinää, kun 1970-luvun alun öljykriisi nosti muoviraaka-aineen hinnan melkein kolminkertaiseksi. Hintoja oli nostettava, myynti tyrehtyi ja nuori yritys oli käytännössä vararikossa. Uusia tuoteideoita etsittiin ja jopa muovisten ruumisarkkujen tuotantoa harkittiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alihankintavalmistus elektroniikkateollisuudelle auttoi Trestonia eteenpäin. Muoviesineitä valmistettiin mm. Saloralle, Philipsille ja Nokialle. Karhu-Titanille valmistettiin jääkiekkomailojen lapoja. 1970-luvun lopulla ryhdyttiin teollisuuden kalusteiden valmistukseen.

Trestonin omistus on vuosikymmenten aikana vaihdellut. Yksi pääomistajista oli alkuvaiheessa Heikki Tavela, joka oli Hyvät herrat-satiirisarjan omintakeisen kauppaneuvos Paukun esikuva. Omistajina ovat olleet myös Vaasan Höyrymylly ja Suomen Sokeri. Yrityksen toimiva johto tuli mukaan omistajaksi ensimmäisen kerran vuonna 1987. Toinen MBO-kauppa tehtiin vuonna 2006 ja uudet nuoret omistajat ottivat käyttöön aikaisempaa rohkeamman strategian.

Kansainvälisen kaupan riskit toteutuivat jälleen vuonna 2009, jolloin Lehman Brothersin tapaus sai aikaan sen, että Trestonin myynnistä katosi suunnilleen yhden yön aikana 35 prosenttia. Pudotuksesta selvittiin onneksi melko pienin vaurioin ja vuosi 2010 oli jälleen hyvä.

Treston osti itsensä kokoisen kilpailijansa, jyväskyläläisen Sovella Oy:n, vuonna 2011. Samana vuonna pääomasijoitusyhtiö Sentica Partners hankki kasvaneen yrityksen enemmistöomistajuuden. Vuoden 2011 tulos oli siihenastisista kaikkien aikojen paras ja tavoitteena oli tehdä vielä lisää yritysostoja. Euroopan markkinoilla oli syytä olla aktiivinen ostaja, jotta ei joutuisi muiden ostamaksi.

Treston sai toimitusjohtajakseen Esa Siljanderin, joka oli tottunut liikkumaan kansainvälisen liiketoiminnan parissa kuin kala vedessä. Toimitusjohtaja sai vastuulleen myyntiorganisaatioiden yhdistämisen kohdemaissa.

Seuraava takaisku tuli jälleen täysin yllättäen: teräksen, eli Trestonin tärkeän raaka-aineen hinta nousi kuudessa viikossa hetkellisesti 35 prosenttia. Vuonna 2017 yrityksen myynti kasvoi, mutta tulos horjahti.

Viime vuonna Treston ”palasi jälleen kotiin”, sillä vanhat yksityisomistajat, toimiva johto sekä muutamat uudet sijoittajat ostivat pääomasijoittaja Sentican osuuden takaisin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Trestonin työasemilla valmistetaan muun muassa Louis Vuittonin, Michael Korsin ja Chanelin tuotteita. Trestonin myyntihenkilöt keskustelevat luontevasti asiakkaan kanssa eri puolilla maailmaa, olivatpa aiheena sitten Mirage-hävittäjien osien valmistus tai henkareiden ripustaminen toimivalla tavalla vaatehuoneeseen. Trestonin laatikostot ovat vilahdelleet myös James Bond -elokuvassa.

2020-luvulla suomalainen Treston on yksi maailman johtavista teollisuuskalusteiden ja ergonomisten työpisteiden rakentajista. Kolme neljäsosaa yrityksen liikevaihdosta tulee viennistä ja kaikki tuotanto tapahtuu Suomessa, joten yritystä voidaan kutsua melkeinpä kansantalouden mallioppilaaksi. Yrityksellä on tytäryhtiöitä kuudessa maassa ja jälleenmyyjäverkosto kattaa yli 30 maata.

Runsaan puolen vuosisadan aikana maailma ja maailmanmarkkinat ovat muuttuneet valtavasti. Tuotteita ja yrityksiä on tullut ja mennyt. Treston on onnistunut omalla suunnittelullaan ja omilla tuotteillaan selviämään monista takaiskuista ja vastaamaan markkinoiden muutoksiin läpi vuosikymmenten.

Anne Pentti on naantalilainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut Treston Oy:n tarinallisen historiikin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​