Aliot

Lapsen oikeus ilmaisun moniin muotoihin mainitaan lapsen oikeuksien sopimuksessakin

ALIO

YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 hyväksytty Lapsen oikeuksien sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Suomi allekirjoitti sopimuksen yhtenä ensimmäisistä valtioista vuonna 1990.

Tänä syksynä juhlitaan siis 30-vuotisjuhlaa tuon merkittävän sopimuksen äärellä. Suomi on sitoutunut turvaamaan, suojelemaan ja edistämään lapsen oikeuksia ja etua parhaalla mahdollisella tavalla. Onkin hienoa todeta, että valtioneuvosto on käynnistänyt Oikeus oppia -varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman.

Tässä kirjoituksessa keskityn erityisesti sopimuksen 31. artiklaan, jossa todetaan, että sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, iänmukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sopimuksen mukaan lapsen oikeutta osallistua kulttuuri- ja taide-elämään tuetaan ja heitä kannustetaan osallistumaan kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Usein 31. artiklan loppuosa jää vähemmälle huomiolle, ja onkin hyvä pohtia, miten lapsen oikeudet kulttuurielämään ja taidekasvatukseen toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla.

Suomessa on erinomainen taiteen perusopetuksen järjestelmä, mutta se tavoittaa vain murto-osan suomalaisperheiden lapsista. Taito- ja taidekasvatuksen osuus päiväkodeissa, kouluissa, lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksissa on vähäinen ja vähentynyt entisestään. KARVI:n raportti ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa 2019” osoitti suuria kehittämistarpeita lasten taidekasvatuksessa ja etenkin alle kolmevuotiaiden pedagogiikassa.

Ilmaisun monista muodoista otan esimerkiksi musiikin. Tutkimusten mukaan musiikki on aivoille terveellistä toimintaa. Varhaisiän musiikkikasvatuksella on tutkimusten mukaan merkittävä yhteys lapsen laaja-alaisen oppimisen ja kielen oppimisen kykyihin. Aivotutkimus osoittaa vakuuttavasti, että erityisesti varhaislapsuudessa saadulla musiikkikasvatuksella on pysyviä vaikutuksia ihmisen aivojen toimintaan ja kapasiteettiin.

Tuoreimman tutkimuksemme (Ruokonen, Tervaniemi & Reunamo) tavoitteena oli selvittää, miten päiväkotien ryhmätoiminnan musiikkipainotteisuus liittyi 1–3-vuotiaiden lasten päivittäisiin varhaiskasvatusaktiviteetteihin sitoutumiseen ja osallistumiseen ja heidän emotionaalisiin ilmaisuihinsa ja sosiaaliseen toimintaansa. Lisäksi selvitettiin, millainen oli niin sanotun lasta lähimpänä olevan aikuisen ja pedagogisen oppimisympäristön rooli liittyen musiikkitoiminnan painotuksiin.

Aineisto koostui laajaan havainnointiaineistoon perustuvista arvioinneista 1–3-vuotiaiden päiväkotilasten päivittäistä varhaiskasvatustoimintaa koskien.

Tulokset osoittivat musiikin, erityisesti laulamisen, olevan merkityksellistä alle kolmevuotiaiden lasten toimintaan sitoutumiselle ja osallisuudelle. Musiikkipainotteisiksi arvioiduissa lapsiryhmissä havaittiin enemmän lasten jatkuvaa intensiivistä toimintaa sekä monipuolisempaa osallistumista ja sitoutunutta toimintaa, ja havainnoidut lasten emootiot olivat positiivisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Musiikkitoiminnalla voitiin tässä tutkimuksessa nähdä merkittäviä yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja oppimiseen.

Varhain aloitetulla musiikkiharrastuksella on elinikäiset vaikutukset aivojen toimintoihin.

Varhaisiän musiikkikasvatus tuo lapsen kehitykseen monia etuja. Lapsi saa kanavan itseilmaisulleen ja tunteilleen. Lapsen kieli kehittyy laulaen ja loruillen.

Varhaiskasvatuksen opettajat ovat päävastuussa varhaiskasvatusikäisten musiikkikasvatustoiminnasta, luokanopettajat opettavat taas musiikkia koko alakoulun ajan. Musiikin aineenopettajan tehtäviä on vain harvoissa alakouluissa, päiväkodeista puhumattakaan.

Musiikki- ja taidekasvatuksen tehtävä on avata ikkunoita kulttuuriseen ympäristöön lähellä ja kauempanakin. Taiteista nauttivan yleisön kasvattaminen alkaa tavallisesta päiväkodista ja koulusta. Varhaiskasvatuksen opettajan ja luokanopettajan vahvuus on monialaisuus, mutta se ei tarkoita, että jokaisen pitäisi osata kaikkea. Päiväkodissa ja koulussa voidaan jakaa pedagogisia tehtäviä kunkin opettajan vahvuuksien mukaan.

Yhteistyötä opetus- ja kulttuuritoimen välillä on monin paikoin kehitetty ja kannattaa kehittää edelleen. Usein uudet ideat syntyvät yksityisten toimijoiden voimainponnistuksena ja rahoitus saadaan lyhytaikaisena rahoituksena, vaikka toiminnan tulisi olla itsestään selvästi jokaisen lapsen oikeus.

Muskaritoimintaa kannattaisi tarjota jokaiselle lapselle kuuluvana perusoikeutena jokaisessa päiväkodissa.

Lapsilla on oikeus myös lasten kulttuuriin. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoon Konserttikeskus, joka järjestää elävän musiikin konsertteja koko Suomen alueella päiväkodeista lukioihin. Tässä poikkeustilanteessa etäkonsertteja striimataan ja taiteilijatapaamisia lapsille ja nuorille järjestetään zoomin kautta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään musiikkikasvatukseen ja ilmaisun moniin muotoihin jokaisessa päiväkodissa. Naapurimaamme Viron jokaisessa päiväkodissa on oma musiikinopettaja. Suomessakin tulisi jokaisella lapsella olla yhdenvertainen mahdollisuus hyvään taidekasvatusympäristöön jo varhain.

Vain paras on kyllin hyvää lapsille – Zoltán Kodály.

Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.