Aliot

Kiinan nousu korostaa lehdistön roolia vallan vahtikoirana

ALIO

Kiinan pyrkimykset vaikuttaa ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen päätöksentekoon tavoilla, jotka eivät kestä päivänvaloa, ovat saaneet osakseen lisääntyvää huomiota. Tämä niin kutsuttu elite capture -ilmiö on todellisuutta myös Suomessa, mistä kertoo vuoden alkupuolella eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ympärillä kiehunut kohu.

Samankaltaisia ja paljon räikeämpiäkin tapauksia on lukuisasti ympäri maailmaa jokaiselta mantereelta. Ilmiössä Kiinan valtioon sidoksissa olevat henkilöt tai tahot houkuttelevat paikallisia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä yhteistyöhön itsensä kanssa. Yhteistyötä hakevat tahot ovat ainakin paperilla usein liikemiehiä tai yrityksiä, joskus myös säätiöitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erityisesti ulkopolitiikan toimijat ovat tällaisen vaikuttamisen kohteina. Maailmalla epäillyissä ja todistetuissa tapauksissa ovat kuitenkin myös kansanedustajat, senaattorit, kuvernöörit, ministerit, YK:n varapääsihteerit ja entiset EU-komissaarit kelvanneet Kiinan kumppaneiksi. Poliitikkojen osalta yhteistyökumppaneita on haettu yli koko poliittisen kirjon vasemmalta oikealle.

Näiden suhteiden luomisen tavoitteena ei ole ollut pelkästään tiedustelu, vaan yleisemmin Kiinan ulkopoliittisten tavoitteiden ajaminen, kuten Kiinan silkkitiehankkeeseen liittyvien investointien edistäminen tai Kiinaan kohdistuvan ihmisoikeuskritiikin vaientaminen. Toiminnan keinoina ovat olleet sekä pehmeä korruptio, kuten kalliit matkat ja lahjat, että suora korruptio, kuten lahjoitukset poliittisille puolueille ja poliitikoille. Lahjoitukset voivat olla kunkin maan lainsäädännön mukaisia, mutta niiden motiivi on korruptoiva.

Toiminnassa käytetään usein myös apuna kohdemaan omia lobbareita, konsultteja, pr-firmoja ja ajatushautomoita, joiden tulonmuodostuslogiikkaan liialliset eettiset pohdiskelut eivät kuulu. Jos maassa on vanha kiinalainen vähemmistö, se on toiminnassa usein avainasemassa, ja jollei, niin uudemmat kiinalaiset liikemiehet toimittavat virkaa.

Myös media on vaikuttamisen kohteena. Joissain maissa, kuten Serbiassa ja Kamputseassa, Kiina on jopa päässyt tai pyrkinyt pääsemään isoksi osakkaaksi valtion yleisradioyhtiöissä.

Vaikuttamisponnistustensa tuloksenaKiina on saanut muun muassa YK:ssa aikaiseksi vesitettyjä kantoja ihmisoikeuksiin, Huaweita puolustavia kannanottoja poliitikoilta ja silkkitiehankkeen investointien edistämistä kohdemaissa. Kriitikoiden mukaan kohdemaat ovat saaneet huonoa hallintoa ja kalliita hankkeita.

Pitää muistaa, että useimmat poliittisten johtajien tai elinkeinoelämän kontaktit kiinalaisiin eivät ole kyseenalaisia.

Esimerkiksi Ecuadorissa on rakennettu Kiinan myöntämän ison velan avulla tulivuoren juurelle pato, jonka sähköturbiinit eivät toimi kunnolla. Panttina velasta toimivat Ecuadorin öljyvarannot. Lähes kaikki hankkeessa mukana olleet virkamiehet ovat olleet korruptiotutkimusten kohteena.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tšekeissä iso kiinalainen yritys lupaili isoja investointeja, mutta lopulta lähinnä kietoi paikalliset poliitikot lonkeroihinsa palkkaamalla näitä ja näiden sukulaisia konsulteiksi, saaden palkkalistoilleen muun muassa maan entisen puolustusministerin ja EU-komissaarin. Serbiassa kohteena on ollut muun muassa maan entinen ulkoministeri, joka oli samalla YK:n yleiskokouksen varapuhemies. YK:n alaista Maailman terveysjärjestöä WHO:ta ja sen johtoa on syytetty suoraan Kiinan käskyläisiksi ja koronapandemian osasyyllisiksi.

Pitää muistaa, että useimmat poliittisten johtajien tai elinkeinoelämän kontaktit kiinalaisiin eivät ole kyseenalaisia. On myös luonnollista, että Kiina haluaa vaikuttaa asioihin globaalisti, kuten muuttaa YK:n päätöksiä itselleen sopivammiksi. Myöskään kiinalaiset vähemmistöt eivät ole automaattisesti ongelma.

Erityisesti lännessä ulkokiinalaiset ovat aktiivisesti torjuneet ja paljastaneet Kiinan hallituksen ei-haluttuja lähentelyitä. Kiina myös harvoin aiheuttaa kohdemaiden politiikassa tai taloudessa vallitsevia ongelmia itse, vaan käyttää olemassa olevia heikkouksia hyväkseen. Silti Kiinan toimintatavat ovat usein kyseenalaiset.

Valtiot, joissa on vahvat instituutiot, kuten vapaa ja kriittinen lehdistö ja riippumaton oikeuslaitos, ovat kuitenkin paremmin suojassa näiltä vaikutusyrityksiltä. Se, että Suomessa media on herännyt ärhäkkäästi asiaan, on merkki toimivasta valvonnasta meillä.

Aina näin ei tietysti ole historiassa ollut. Suhteellisen lähellä on aika, jolloin lehdistö uinui valtaapitävien lämpimässä sylissä, kun itätuuli ulisi nurkissa. Sellaisia aikoja emme tarvitse takaisin.

Kirjoittaja on professori ja Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.