Aliot

Halu auttaa tekee hyvää, mutta mikä motivoi vapaaehtoisia?

ALIO

Järjestöjen vapaaehtoistoiminta lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta. Koordinoitu vapaaehtoistoiminta on joustava, nopeasti reagoiva ja taloudellinen tapa tukea yhteiskuntaa tilanteissa, joissa yhteiskunnan muut auttajavoimat eivät riitä. Koronaepidemian aikana järjestöt ovat tukeneet kuntia muun muassa riskiryhmiin kuuluvien kuntalaisten asiointiapuna, selvittäneet ikäihmisten pärjäämistä kotona ja jakaneet koronatietoutta erityisryhmille.

Vapaaehtoiset ovat myös viranomaisten tukena. Hyvinvoinnin edistämisen lisäksi turvallisuuteen liittyvää auttamista tehdään erityisesti niin sanotuissa pelastuspalvelujärjestöissä.

Pelastuslaitosten päivittäisistä hälytystehtävistä 60 prosentissa mukana auttajana on myös vapaaehtoinen. Vapaaehtoiset toimivat osana pelastuslaitoksen sopimuspalokuntia, joista pääosa on vapaaehtoisia palokuntia eli VPK-yhdistyksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sopimuspalokuntien vapaaehtoiset ovat monesti ensimmäinen auttajataho suurten ja keskisuurten kaupunkien ulkopuolella. Näillä alueilla asuu lähes puolet suomalaisista. Vapaaehtoiset ensiauttajat osallistuvat vuosittain yli seitsemään prosenttiin terveystoimen kiireellisistä ensihoitotehtävistä palokuntien tai muiden pelastuspalvelujärjestöjen ensivasteryhmissä. Vuonna 2019 vesialueiden pelastustehtävissä vapaaehtoiset olivat viranomaisten apuna lähes 1800 tapauksessa.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on 53 järjestön verkosto, joka osallistuu vuosittain lähes 500:aan viranomaisia avustavaan tehtävään. Suurin osa tehtävistä on kadonneiden henkilöiden etsintöjä poliisin tukena. Verkosto tukee myös muita viranomaisia isoissa onnettomuuksissa tai luonnon ääri-ilmiötilanteissa. Vapepaan kuuluu järjestöjä pelastuskoirista marttoihin, partiolaisista metsästäjiin ja radioamatööreistä reserviläisiin.

Vapepa-järjestöverkostoa koordinoi Suomen punainen risti (SPR). SPR:n koulutetut vapaaehtoiset antavat psykososiaalista tukea henkilöille, jotka ovat menettäneet läheisensä äkillisessä kuolemantapauksessa, tai esimerkiksi järkyttävän uhkatilanteen kokeneille. SPR:n katastrofirahastosta tuetaan taloudellisesti tulipalon tai äkillisen luonnononnettomuuden kohdanneita. Näitä kuntien sosiaalitoimen kanssa yhdessä suoritettavia tehtäviä oli Varsinais-Suomessa viime vuonna keskimäärin kahdesti viikossa.

Laajasti yhteiskuntaa järkyttävissä tapahtumissa SPR:llä on valmius avata puhelin- tai verkkopalvelu traumaattisen asian kokeneille. Tällaista apua SPR tarjosi muun muassa auttavassa puhelimessa Vastaamon tietomurron yhteydessä.

Koulutetut henkisen tuen vapaaehtoiset jalkautuvat tarvittaessa myös kriisipaikoille, kuten tehtiin Turun kauppatorin terroriteossa vuonna 2017. Punaisella ristillä on lisäksi sovittu rooli varautua tukemaan viranomaisia erilaisissa suuronnettomuuksissa ja toimia häiriötilanteissa kolmannen sektorin edustajana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kevään koronaepidemian poikkeusoloissa SPR:n rooli oli erityisesti koordinoida sosiaali- ja terveysviranomaisten tueksi vapaaehtoisryhmiä perustuen SPR:n ja sosiaali- ja terveysministeriön väliseen yhteistoimintapöytäkirjaan. Tämä työ jatkuu yhä, vaikka valmiuslaki ei ole enää voimassa. Varsinais-Suomessa järjestöjen yhteistä auttamista on tehty lähes 1000 tuntia ja avunsaajina on ollut yli 2000 henkilöä.

Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen lähtee toimijan motivaatiosta. Motivaatio perustuu monesti toiminnan osallistujalle antamaan mielihyvään. Mielihyvä voi koostua hyvän olon tunteesta, itsensä kehittämisestä, vaihtelusta tai sosiaaliseen verkostoon kuulumisesta eli yhteisöllisyydestä.

Pelastuspalvelujärjestöissä tärkeimmäksi motivaation lähteeksi nimetään usein halu auttaa. Tutkimuksissa on todettu, että auttaminen fysiologisenakin ilmiönä tuottaa mielihyvän tunnetta aivoissa. Suomalaista motivoi vapaaehtoistoimintaan usein myös tarve käyttää vapaa-aikaa hyödylliseen toimintaan.

Vapaaehtoistoiminta on viime vuosina muuttunut yhä enemmän tapahtumalähtöiseksi spontaaniksi vapaaehtoisuudeksi – perinteisen yhdistystoiminnan sijaan. Kansalaisten osallistuminen ja aktiivisuus kumpuavat halusta osallistua ja toimia konkreettisissa auttamistilanteissa. Koronaepidemian aikana poikkeavan tilanteen herättämä halu auttaa on näkynyt esimerkiksi siinä, että riskiryhmiin kuuluvien avuksi ilmoittautui Varsinais-Suomessa yli 500 henkilöä. Puolet heistä ei ollut aiemmin osallistunut pelastuspalvelutoimintaan.

Järjestöt tarvitsevat vapaaehtoisten lisäksi toiminnan mahdollistavia resursseja. Rahaa tarvitaan esimerkiksi kouluttautumiseen sekä välttämättömien varusteiden hankintaan. Lähes kaikki järjestöt hankkivat pääosan rahoituksesta omalla toiminnallaan, talkootöillä tai yhteistyökumppaneilta. Järjestöjen toiminnan tärkein mahdollistaja on kuitenkin yhteiskunnan tuki. Pitkäjänteinen sopimuksellisuus erityisesti viranomaisia tukevissa tehtävissä varmistaa toimintaedellytykset kehittää toimintaa ja huolehtia vapaaehtoisten toimintakyvystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Paras tae järjestöjen toimintakyvylle on niiden ottaminen mukaan harjoitteluun tai auttamistoimintaan jo niissä tilanteissa, joissa se ei ole ehdottoman välttämätöntä. Tämä edistää sujuvaa yhteistoimintaa ja luo motivaatiota osallistua jatkossakin auttamistoimintaan yksilöiden ja yhteiskunnan hyväksi.

Yhdessä tekeminen on paras tapa tehdä yhteistyötä. Silloin auttaminen tuntuu hyvältä!

Kirjoittaja on valmiuspäällikkö Suomen punaisen ristin Varsinais-Suomen piirissä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.