Aliot

Näkyykö työttömässä ihmisessä ihminen

ALIO

Työttömyyttä voi olla takana 200 tai 2000 päivää, mutta tunne työttömyydestä on monelle samankaltainen. Pettymistä, riittämättömyyden tunnetta, epäonnistumista ja epävarmuutta.

Työttömänä kokee kaipaavansa apua, vertaisuutta, neuvoa ja tsemppiä. Ihmistä rinnalle kulkemaan – ja toteamaan, että joku näkee ihmisyyden ja ihmisarvon, ei vain työttömyyttä.

Työttömyyden takana on niin monta tarinaa kuin on kertojaakin. Osaammeko arjessa kohdata ihmisen, joka on jäänyt työttömäksi – tai on ollut sitä jo tovin aikaa? 

Tähän kirjoitukseen olemme koonneet kahden eri hankkeen työntekijöiden havaintoja ja oivalluksia sosiaalialan kentältä. Sekä marttojen Kylissä ja kortteleissa -hankkeessa että Fingerroosin säätiön Syörään yhressä -hankkeessa työskennellään työelämän ulkopuolella olevien ihmisten parissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fingerroosin säätiön Syörään yhressä -hankkeessa on järjestetty parin vuoden ajan yhteisöruokailuja eri puolella Turkua. Mitä tapahtuu yhdessä syömisen ympärillä, kun aluksi toisilleen ventovieraat ihmiset kohtaavat?

Työntekijöinä olemme kyllä hyviä antamaan vinkkejä siihen, miten kuuluu tehdä ja toimia missäkin tilanteessa. Asiat, joihin meidän pitäisi arjessa kiinnittää enemmän huomiota, ovat kuuntelu, läsnäolo ja pysähtyminen hetkeen. Ruokailun äärellä kun tapahtuu paljon muutakin kuin syömistä – siinä voi saada vertaistukea, vinkkejä ja neuvoja toisilta kävijöiltä.

Marttojen Kylissä ja kortteleissa -hankkeessa on onnistuttu tukemaan uudenlaista toimijuutta. Huomionarvoista on se, että vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat itse olleet vuosia avunsaajina. Yhdessä suunnitellessa on saatu aikaan esimerkiksi laulutempaus palvelutalon asukkaille. Siinä hetkessä syntyi hyvän antamisen kierre ja merkityksellisyyden kokemus.

Entä, jos tämänhetkinen arki onkin jo hyvä ja riittävä? Työ tuottaa hyvinvointia, mutta onko se sen ehdoton edellytys? Voiko työtön ihminen olla yhteiskunnalle tärkeä yksilö?

Olemme huomanneet hankkeidemme toiminnassa, että hyvinvointia ja arkiunelmia voi olla monenlaisia. Meillä on paljon aktiivisia työttömiä ihmisiä, jotka etsivät itselleen töitä. Jotkut heistä osallistuvat usein yhteiskunnallisesti merkittävään auttamistoimintaan. Pystymmekö tunnistamaan heidän tekemän auttamistyönsä arvon sekä sen säästöt ja hyödyt yhteiskunnalle?

Arkielämässä tehdään monipuolista auttamistyötä – esimerkiksi viedään vanhuksia poliklinikalle, tuetaan masentunutta nuorta, paistetaan mokkapaloja, opetetaan suomen kieltä ja pakataan hävikkiruokakasseja. Lista auttamisen eri muodoista on loputon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miten auttamistyössä kerrytetty osaaminen voitaisiin paremmin tunnistaa myös työnhaun yhteydessä? 

Olemme kuulleet paljon positiivisista onnistumisista työllisyystoimenpiteissä. Valitettavasti kaikilla ei kuitenkaan ole niin hyviä kokemuksia saadusta avusta. Kokemuksemme mukaan erilaisissa tukitoimenpiteissä ja kursseilla ei aina osata nähdä tai tunnistaa ihmisten olemassa olevia vahvuuksia.

”Tuntuu siltä, että on vaan se toimenpiteen kohde, ruksi paperilla. Tulee tunne ja kokemus siitä, että ei ole tullut kuulluksi.”

Osaammeko aidosti tunnistaa eletyn elämän ja siitä kertyneen osaamisen? Kertynyt elämänkokemus ei työttömäksi jäämisen jälkeen katoa mihinkään.

Minkä sitten pitäisi muuttua?

Välityömarkkinoita tulisi monipuolistaa ja kehittää eteenpäin. Työkyvyn testauspaikkoja tarvitaan lisää, jotta voi kokeilla helpommin ja joustavammin, mihin oma työkyky riittää. Toimintaa tarjoavia ja työn kokeilemisen mahdollistavia auttamisen paikkoja tarvitaan, mutta myös väyliä kokeilla oikeaa työtä ja siten edetä työelämään.

Ihmisten osaamisen ja vaivannäön pitää saada tunnustusta.  Auttamistyö tulee nähdä voimavarana ja ihmisen arkea tukevana toimintana.

Olisi myös tärkeää, että ihmisille kertyisi uudenlaisia verkostoja työllistymisen tueksi. Pitkään työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä voi olla hyvin kapeat verkostot. Tässä asiassa me kaikki voimme auttaa. Ihmisten elämäntilanne voi muuttua yllättäen monesta syystä. Löytyykö rakenteistamme ja työntekijöistämme siinä hetkessä joustavuutta tehdä muutoksia nopeastikin?

Tehokkuutta ei saada ihmisestä irti nuppia kiristämällä, työnteolle täytyy antaa merkitys. Kaikessa tehtävässä työssä tärkeää on jatkuva itsearviointi. Kysymmekin projekteissamme jatkuvasti itseltämme: Pystymmekö tarjoamaan asiakkaillemme merkityksellisyyden tunteen tai mielikuvitusta liittyen tulevaisuuden mahdollisuuksiin?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Anne-Ly Palosaari on projektipäällikkö Lounais-Suomen Marttojen Kylissä ja kortteleissa -hankkeessa ja Saila Holm hankevastaava Fingerroosin säätiön Syörään yhressä -hankkeessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sebulon
Työvoimapula
Suomessa on huutava työvoimapula, joten kaikille työhaluisille löytyy töitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muumimamma
Vast: Työvoimapula
Paska puhetta.Työttömiä on lomautetut mukaanlukien satoja tuhansia.Piilotyöttömät päälle.Avoimia työpaikkoja on noin 50000,joista vain osa oikeasti täytetään.Todella harvoin henkilö itse on aiheuttanut työttömyyden.On ikärasismia ja muita työllistymisen esteitä.Suomessa EI OLE HUUTAVAA työvoimapulaa.Jos työnhakijalle maksettaisiin palkkaa,jolla huippukalliissa Suomessa tulee toimeen,niin työvoimapulaa ei olisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Työvoimapula
"Suomessa EI OLE HUUTAVAA työvoimapulaa"
Muumimamma: Sano se Orpolle ja Vanhaselle ja Anderssonille ja .... Nuo kaikki haluavat tänne maahanmuuttajia helpottamaan työvoimapulaa, jopa marjojen poimijoistakin ja bussikuskeistakin on heidän mielestään pulaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muumimamma
Vast: Työvoimapula
Juuri niin.Tervevetuloa kaikki marjanpoimijat ja bussikuskit,kunhan niille maksetaan tessin mukaiset palkat.Ongelma onkin kun niille ei makseta sitä vähääkään mitä pitäisi.Suomessa ei ole työvoimapulaa jos maksettaisiin oikeata palkkaa oikeista töistä.Kyllä Orpo,Vanhanen,Andersson sen ymmärtää.JOS HALUAA.Kaksi ensimmäistä EI HALUA,mutta kolmas ehkä ymmärtää ja jopa haluaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.