Aliot

Sankareita maailman merillä

ALIO

Suomalainen yksinpurjehtija Ari Huusela teki sunnuntaina 8.11. historiaa ollen ensimmäinen pohjoismaalainen, joka ylitti Vendée Globe –maailmanympäripurjehduskilpailun lähtölinjan. Saavutus on merkittävä, sillä väylä kilpailuun on auennut vaihe vaiheelta ja kestänyt useita vuosia. Päästäkseen vaativaan kilpailuun on täytynyt purjehtia yksin tuhansia maileja ja ylittää lukuisia muita esteitä.

Vendée Globe ei ole mikä tahansa kilpailu, vaan se on yksi purjehdusurheilun merkittävimmistä koitoksista, joka vaatii osallistujaltaan ennennäkemättömiä ponnisteluja niin fyysisesti kuin mentaalisesti. Yksinpurjehdus maailman ympäri ilman välipysähdyksiä ja ulkopuolista apua ei ole lasten leikkiä edes nykyisillä, huippuvarustelluilla IMOCA 60 -luokan veneillä.

Meri ja tuuli ovat arvaamattomia elementtejä, jotka vaativat jatkuvaa tarkkailua. Huusela sai tästä maistiaisen tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kun tuulen äkillinen suunnanmuutos aiheutti vahinkokäännöksen ja vene kallistui kyljelleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuolemanvaara on alati läsnä vaativassa kilpailussa, jossa unet jäävät vähiin. Vuosien aikana kisan keskeyttämisprosentti on vaihdellut 35–63 prosentin välillä. On pieni ihme, että historian saatossa vain kolme osallistujaa on menettänyt henkensä. Läheltä piti -tilanteita on ollut joka kerta ja sitäkin useammat ovat kärsineet vakavia vammoja.

Viime viikonloppuna Vendée Globen voitosta lähti kilpailemaan 33 purjehtijaa, joista valtaosa on ammattilaisia, mutta mukaan mahtuu myös muutama amatööri. On hyvä kysymys, miksi niin moni lähtee uhkarohkeaan yritykseen, joka suurella todennäköisyydellä päättyy ennen aikojaan. Vastaus löytynee lajin menneisyydestä?

Historian ensimmäinen yksinpurjehdus maailman ympäri teki Joshua Slocumista legendan. Itseoppinut merikapteeni tahtoi päättää uransa ennennäkemättömään seikkailuun ja taittoi vaaroja uhmaten Spray-sluupillaan valtameriä vuosina 1895–1898. Slocum ymmärsi seikkailunsa julkisuusarvon – jotain, mistä hän pääsi osalliseksi jo matkansa aikana.

Slocum kirjoitti myöhemmin Yksinpurjehdus maapallon ympäri -matkakuvauksen, josta on tullut ajan saatossa sellainen matkakirjallisuuden klassikko, johon monet nykyiset yksinpurjehtijat viittaavat. Se on herättänyt monissa purjehtijoissa unelman, joka on erittäin vaikea toteuttaa.

Moni yksinpurjehtija on kertonut ihailevansa myös Sir Robin Knox-Johnstonia, josta vuonna 1969 tuli ensimmäinen purjehtija, joka kiersi maapallon ilman pysähdyksiä ja ulkopuolista apua. Suorituksellaan hän oli ainoa, joka pääsi maaliin suuria tunteita herättäneessä The Sunday Times Golden Globe Racessa.

Vuosina 1968–1969 järjestetyn kilpailun voittoa lähti alkujaan tavoittelemaan yhdeksän purjehtijaa, mutta vain Knox-Johnston pääsi perille. Neljä kilpailijoista keskeytti jo Atlantilla. Ranskalainen Bernard Moitessier kieltäytyi saapumasta maaliin johtopaikalta kierrettyään Kap Hornin, ja jatkoi matkaansa kohti Tahitia. Nigel Tetleyn trimaraani hajosi vain 1200 mailia ennen maalia. Surullisin kohtalo oli Donald Crowhurstilla, joka menetti mielenhallintansa ja päätyi henkilökohtaiseen ratkaisuun monien vaiherikkaiden käänteiden jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka Golden Globe Race herätti jälkikäteen polemiikkia järjestelyidensä ja tapahtumiensa takia, on sen perintö ollut merkittävä purjehdusurheilulle. Ilman sitä tuskin olisi perustettu BOC Challengea, jonka vuosina 1986–1987 järjestettyyn versioon myös Hjallis Harkimo ja Pentti Salmi ottivat osaa.

Siinä, missä Slocum ja Knox-Johnston toimivat monille esikuvina, ovat myös Harkimo ja Salmi rakentaneet omalla toiminnallaan myyttiä valtameriä kiertävästä sankarihahmosta. On loogista, että Ari Huusela tunnustaa juuri suomalaiset edelläkävijät esikuvikseen.

Jokainen laji tarvitsee omat sankarinsa. Onko mahdollista, että valtamerten ylittäminen vain luonnonvoimia käyttäen on jotain elämää suurempaa? Maailman huipulle voi nykyisin kiivetä melko turvallisesti seuraten edeltäjien muodostamaa roskavanaa, mutta meri on viimeinen tuntematon, jota ihmisen on mahdotonta hallita.

Kirjoittaja on turkulainen merihistorioitsija, joka katsoo maailmaa purjeveneen kannelta käsin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.