Aliot

Aivoterveys on elämänmittainen matka

ALIO

Aivoterveys on hyvinvointia ja aivosairauksien puuttumista, mutta se on paljon muutakin. Tuoreessa Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian Aivot ja mieli -konsensuslausumassa todetaan, että aivoterveyttä voidaan pitää sateenvarjokäsitteenä, joka kattaa aivojen ja muun hermoston toiminnallisuuden, sairaudet, aivovammat ja häiriöt aina erinomaisesta terveydestä vakavaan sairaustilaan.

Aivoterveys kuuluu ihan jokaiselle: aivoterveyden edistäminen on niin yksilön, perheen, yhteisön kuin yhteiskunnankin asia. Terveys- ja hyvinvointivaikutukset tulisikin huomioida kaikessa päätöksenteossa. Terveyden edistämisen toimintatavoissa on vielä paljon kehitettävää ja tämä pätee myös aivoterveyteen.

On äärimmäisen tärkeää, että aivojen terveyttä edistetään kaiken ikäisillä aivan vauvasta vaariin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aivojen vaalimista, sillä aivojemme plastisuus eli muovautuvuus säilyy koko elämämme ajan samalla tavalla kuin mielemme joustavuus eli resilienssi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aivoliiton Korvaamaton Kovalevy edistää kaikenikäisten, myös lasten, aivoterveyttä. Korvaamaton kovalevy on tuottanut 4–6 -luokkalaisille lapsille kuvitetun kuunnelman Pääosassa pää, jossa käydään läpi aivojen rakennetta, toimintaa sekä muun muassa unen, ravitsemuksen ja liikunnan tärkeyttä aivoterveydelle.

Lokakuu oli verenpainekuukausi ja 29.10. vietettiin kansainvälistä World Stroke Dayta. Aivoliitto oli teemassa mukana verenpainekampanjalla, joka pyrkii lisäämään työikäisten miesten tietoisuutta kohonneesta verenpaineesta sekä sen aiheuttamista aivoterveyshaitoista.

Sosiaalinen vuorovaikutus rakentaa aivoterveyttä, siksi sille on oltava tilaa. Lisäksi meillä olisi kaikilla hyvä olla osana arjen terveystietoa käsitys aivojen ja mielen terveyttä kannattelevista elämäntavoista. Silloin puhumme unesta, levosta, terveellisestä ravitsemuksesta, päihteettömyydestä ja uusien asioiden oppimisesta sekä turvallisesta elinympäristöstä.

Siellä missä tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä pitää muistaa myös sosioekonomiset erot ja eriarvoisuus. Niihin puuttumalla voidaan parantaa aivoterveyttä sekä edistää laadukkaammin kaiken ikäisten aivoterveyttä.

Perheiden pärjäämistä ja vuorovaikutusta tuetaan tuskin koskaan liikaa. Korona-aikana korostuu erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulun merkitys aivojen terveyden edistämisessä ja erilaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Kun vuorovaikutus ja yhteydenpito siirtyvät yhä enemmän verkkoon, on riskinä, ettei kaikkea ongelmakohtia tunnisteta. Toisaalta työikäisillä on omat haasteensa, sillä etätyön ja lukuisten verkossa tapahtuvien palaverien tiedetään olevan aivoille kuormittavampaa kuin normaalin, kasvotusten tapahtuvan työskentelyn. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi etäpalaveri vaatii tarkkaavaisuuttamme koko ajan. Tämä asettaa omat haasteensa työntekijän jaksamiselle, mutta myös työnantajan on vaikeampaa edistää alaistensa hyvinvointia tasavertaisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eläkeikäisillä riskinä on syrjäytyä ja kokea yksinäisyyttä työuran päätyttyä ja korona on saattanut korostaa eristyksiin jäämisen tunnetta merkittävästi, kun monet harrastukset ovat jääneet tauolle. Yhteisöinä ja yhteiskuntana meillä onkin tulevaisuudessa iso haaste löytää yksinäisyydestä kärsivät ihmiset ja tavat edistää tasavertaisesti heidänkin terveyttään.

Aivojen ja mielen terveyden edistämisen johtamisen ja koordinoinnin tulee olla kokonaisvaltaista ja ylittää eri hallintorajat sekä yhdistää useita toimijoita. Aivot ja mieli -konsensuslausuma pohtii monipuolisesti aivo- ja mielenterveyttä sekä niiden yhtymäkohtia ja eroja.

Lausuma on erinomainen aihealueen taustoittaja päättäjille aina kunnallisista toimijoista valtiolliselle tasolle saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille se avannee myös uusia näkökulmia niin aivo- kuin mielenterveyteenkin. Aivot ja mieli antaa ajattelemisen aihetta myös järjestöille ja muille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä sairauksien ehkäisyn parissa toimiville. Saadaksemme käyttöön lisää hyviä aivoterveyttä edistäviä käytänteitä, tulee meidän puhaltaa yhteen hiileen eri toimijoiden kanssa!

Kirjoittaja on Aivoliiton Korvaamattoman Kovalevyn vastaava suunnittelija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.