Kolumnit

Tylsyys tekee hyvää

Tylsää, tylsää ja vielä tylsempää. Näin moni suhtautuu korona-arkeen. Keväällä oltiin uuden edessä ja ihmiset jaksoivat tsempata toisiaan. Kevätaurinko houkutteli ulkoilemaan ja edessä häämötti kesä. Koronaepidemiankin odotettiin katoavan juhannukseen mennessä. Toisin kävi.

Korona on tullut elämäämme ehkä jäädäkseen. Epätietoisuus ja epävarmuus vetävät monen mielen apeaksi. Kevään yhteishenki on kadonnut samaa tahtia, kun valonmäärä on vähentynyt. Luvassa on pimeneviä päiviä, mikä ei normaaleissakaan olosuhteissa ole koskaan kohottanut mielialaa.

Viime aikojen uutisten perusteella tylsyys tuntuu vaivaavan etenkin etätyötä tekeviä. Keväällä etätöissä oli vielä uutuudenviehätystä. Muutaman kuukauden ajan oli hauska työskennellä pieruverkkareissa tukka sotkussa, katsella kollegoita tietokoneen ruudulta ja naureskella kummalliselle elämälle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Enää ei naurata. Nyt ollaan tilanteessa, jota asiantuntijat kuvaavat sanalla ”etätyöapatia”. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen puhuu (Taloussanomat 27.10.) tilasta, jossa näkyy epämotivoitumista, tylsistymistä ja apatiaa. Tylsistyminen tulee ennen kaikkea siitä, kun työpäivän sisäiset virikkeet ja vaihtelu puuttuvat.

Moni etätyötä tekevä kaipaa työyhteisöä ja työpäivien rutiineja. Osa ystävistäni on valitellut, että kotona on vaikea keskittyä työn tekoon, kun silmille hyppivät niin lapset kuin kotityöt. Osa suree sitä, ettei tiedossa ole mitään kivaa: ei työpaikan pikkujouluja, lomamatkoja eikä ehkä edes sukujoulua.

Onhan se tylsää, kun joutuu luopumaan kivoista perinteistä ja sopeutumaan uudenlaiseen arkeen. Mutta voisiko tylsistyminen ja uudenlainen arki tuoda myös jotain hyvää? Avokonttorissa työskentelevät saavat tehdä kotona töitä meluttomassa ympäristössä. Työpäiviin voi löytää uudenlaisen rytmin. Kymmenen vuotta freelancetoimittajan arkea eläneenä, ja jatkuvasti kotona työskentelevänä, voin vakuuttaa, että kotityöskentelyssä on puolensa. Voin rytmittää työt ja vapaa-ajan kuten haluan.

Tylsyydenkin voi kääntää voimavaraksi. Asiantuntijoiden mukaan tylsyyttä on tärkeää oppia sietämään, sillä se aktivoi mielikuvitusta ja luovuutta. Mielikuvituksen toimiminen vaatii pysähtymistä ja ympäristön rauhallista tarkastelua, jotta arkiset ilmiöt voivat näyttäytyä uudessa valossa. Tylsyyden tunne voikin kannustaa löytämään uusia asioita.

Kirjoittaja on toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.