Aliot

Aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa tulee huomioida ikääntymisen erityiskysymykset

ALIO

Torstaina 29.10. vietettiin Maailman aivoverenkiertohäiriöpäivää. Aivoverenkiertohäiriöihin lukeutuvat aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti, aivoverenvuodot sekä TIA eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Näistä kaksi ensimmäistä ovat toimintakykyä tai jopa henkeä uhkaavia tilanteita. TIA puolestaan voi enteillä aivoinfarktia ja on siksi aina vakavasti otettava ja hoitoa vaativa tilanne.

Suomessa aivoverenkiertohäiriöiden akuuttivaiheen hoito on hyvätasoista, mutta kuntoutuksen saatavuuden osalta maassamme on vaihtelua.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä. Aivoliiton mukaan Suomessa niihin sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä. Sairastuneet ovat heterogeeninen joukko nuorista aina ikääntyneisiin. Näin ollen aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa, kuntoutuksessa ja sairastuneille tarjottavissa muissa palveluissa tulisi huomioida muun muassa sairastuneen ikään liittyvät erityiskysymykset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat muun muassa halvausoireita, muistivaikeuksia, puheentuoton ja -ymmärtämisen vaikeutta sekä näkökenttäpuutoksia, jotka kaikki osaltaan voivat heikentää sairastuneen toimintakykyä, arjesta selviytymistä ja mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen riski kasvaa iän myötä. Sairastuneista kolme neljästä on yli 65-vuotiaita. On huomattava, että normaaliin ikääntymiseen kuuluu niin ikään monenlaisia muutoksia, kuten lihasvoiman vähenemistä, tasapainonhallinnan haasteita, kuulon ja näön alenemaa sekä muistin heikkenemistä. Lisäksi monien sairauksien riski kasvaa ikääntyessä, jolloin myös monisairauksien todennäköisyys kasvaa.

Ikääntyneen aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoidon suunnittelussa tulee kyetä arvioimaan ikääntyneen yksilöllinen tarve erilaisille palveluille sekä tunnistaa paikat, joissa näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Hoitopolku voi olla pitkä ja koostua usean eri tahon palveluista. Tästä syystä hoidon suunnittelu ja palveluiden koordinointi vaativat kokonaisuuksien tarkastelua ja potilaan hoitopolun poikkisektorista hahmottamista.

Hoidon suunnittelussa tulee huomioida kokonaisuus, joka maksimoi ikääntyneen hyvinvoinnin ja parantaa elämänlaatua. Tällöin ei aina suunnitella maksimaalista toimintakyvyn kasvua, vaan esimerkiksi kotona pärjäämistä toimintakyvyn rajoitteiden kanssa.

Mahdollisuuksien mukaan ikääntyneen itsensä tulee olla mukana hoidon suunnittelussa, sillä ikääntyneen oma näkemys ja toiveet voivat poiketa terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä. Ikääntynyt tulisikin nähdä tasavertaisena ja aktiivisena toimijana sekä oman elämänsä asiantuntijana.

Vaikka ikääntyminen ja aivoverenkiertohäiriö aiheuttavat usein erilaisia toimintakyvyn rajoitteita, ei terveydenhuollon tulisi kohdistua vain sairauden hoitoon tai rajoitteiden lieventämiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat myös ikääntyneen oikeuksia. Erityisen tärkeäksi tämä tulee aivoverenkiertohäiriön jälkeen, koska aivoverenkiertohäiriön jälkeen riski uuteen aivoverenkiertohäiriöön on suurempi muuhun väestöön verrattuna. Tätä riskiä voidaan pienentää selkeästi muun muassa terveillä elintavoilla sekä riskiä lisäävien perussairauksien kohdennetulla hoidolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Riskin pienentäminen on taloudellisesti perusteltua, koska aivoverenkiertohäiriöiden hoito on kallista. Se on myös inhimillisesti tärkeää, koska riskiä pienentämällä voidaan parantaa ikääntyneen elämänlaatua, vähentää pelkoa uuteen aivoverenkiertohäiriöön sairastumisesta sekä vähentää sairastumisesta johtuvaa kärsimystä.

Ammattitaitoisella hoidon suunnittelulla, tarkoituksenmukaisilla palveluilla sekä ennaltaehkäisevällä otteella voidaan maksimoida ikääntyneen aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen täysipainoinen elämä sekä hänen arvokas kohtaamisensa terveydenhuollossa.

Sunna Rannikko on tohtorikoulutettava ja Riitta Suhonen professori Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.