Aliot

Taloyhtiöissä kannattaa varautua muistamattomien asukkaiden määrän kasvuun

ALIO

Muistisairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista joko sairastuneen, läheisen, naapurin tai ystävän roolissa. Suomessa elää yli 190 000 ihmistä, jotka sairastavat etenevää muistisairautta. Luvun ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2060. Kansallisena tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. Taloyhtiöissä asuvien ihmisten tulee tiedostaa entistä paremmin olemassa olevat apukeinot.

Muistin heikkeneminen haastaa turvallista asumista ja arjen sujuvuutta. Muistisairaus ei aina näy ulospäin, mutta avuntarve voi olla kasvanut.

Naapureille saattaa herätä huoli muistisairautta sairastavan asukkaan turvallisuudesta. Toisinaan naapurit toimivat myös sairastuneen turvallisemman arjen tukena.

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Turvallisesti kotona-hanke toteuttivat yhteistyössä kyselyn muistisairaiden ja muistiltaan heikentyneiden asukkaiden asumisturvallisuudesta keväällä 2020. Kyselyn vastaajat olivat taloyhtiöiden hallitusten jäseniä ja isännöitsijöitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Taloyhtiöissä ollaan yleensä tietoisia siitä, jos asukkaina on henkilöitä, joilla on todettu muistisairaus tai heidän muistinsa on huomattu heikentyneen. Taloyhtiöissä on myös usein mietitty varautumista muistisairautta sairastavien asukkaiden määrän kasvuun, mutta ei toki kaikissa.

Monipuolinen ennakkovarautuminen on tärkeää, sillä muistiltaan heikentyneet asukkaat tuovat erilaisia asumisturvallisuuden haasteita taloyhtiöihin.

Lähes puolessa kyselyyn vastanneiden taloyhtiöistä oli muistamaton asukas aiheuttanut toiminnallaan erilaisia turvallisuushaasteita. Yleisimmin haitta kohdistui ensisijaisesti asukkaalle itselleen: avaimet jäävät usein asuntoon, asukas ei löydä omaa asuntoaan, asukas ei reagoi ovikelloon tai ovipuhelimeen, eikä avaa oveaan tai unohtaa asuntonsa oven auki. Välillisesti tämä voi häiritä myös muita taloyhtiön asukkaita, jos asukas soittelee naapurien ovikelloja etsiessään omaa asuntoaan. Arjen haasteet ovat siis todennäköisesti melko tavanomaisia.

Erilainen naapurien häiriköinti oli vastaajien mukaan melko yleistä. Esimerkkeinä mainittiin vuorokausirytmin sekoittuminen ja metelöinti yöaikaan. Lisäksi muistamattomalla asukkaalla saattoi esiintyä erilaista epäluuloisuutta muita asukkaita kohtaan.

Huolta saattoi aiheuttaa myös, jos asukas pyrki ulos vähäpukeisena tai outoon vuorokauden aikaan. Kaikkia asukkaita koskevia vaaratilanteita aiheutui muistamattoman asukkaan toiminnan aiheuttamasta tulipalosta tai sen vaarasta, mistä kertoi joka kuudes vastaaja. Vastaavasti vesivahingon tai sen uhan toi esille joka kahdeksas vastaaja.

Kyselyn perusteella näyttäisi, että enemmistössä taloyhtiöiden hallituksia ymmärretään muistisairauden tuomat vaikutukset asumisen turvallisuuteen. Toimintakeinoja, esimerkiksi huoli-ilmoitusta ei kuitenkaan riittävästi vielä tunneta, mikäli muistamattoman asukkaan asumisesta herää huoli. Tarvitaan lisätietoa ja avointa keskustelua muistisairaan ihmisen kodin turvallisuusriskeihin puuttumisesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Huoli-ilmoitus on auttamisen väline. Se on vanhuspalvelulain mukainen ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämiseksi.

Sosiaalihuoltolaista löytyy vastaava ilmoitus, jota voidaan soveltaa kaiken ikäisiin henkilöihin. Ilmoittajan ei tarvitse tietää, kumman lain perusteella ilmoitus tehdään. Ilmoituksen vastaanottaja kunnassa ohjaa sen oikealle taholle.

Kuntien ohjeistus huoli-ilmoituksen tekemisestä on vaihtelevaa ja tulisi saattaa ajan tasalle pikaisesti. Huoli-ilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai kirjallisesti, mutta helpointa se on, jos kunnan sivuilta löytyisi tähän valmis lomake.

Taloyhtiössä kannattaa panostaa yleisen asumisturvallisuuden parantamiseen kiinteistön kunnossapitoa suunnitellessa ja tunnistaa myös ikääntyvien, sekä muistiltaan heikentyneiden asukkaiden turvallisuushaasteet. Suosittelemme, että muistisairaiden asukkaiden omaiset ilmoittavat yhteystietonsa taloyhtiölle.

Tarvitaan myös lisää vuoropuhelua taloyhtiön hallinnon sekä omaisten ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäämiseksi. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin lähimmäistaidoista. Tämän vuoksi kannustamme jokaista naapuriapuun ja opettelemaan kohtaamaan lähimmäinen, joka sairastaa muistisairautta.

Outi Korpelainen on asiantuntija, Turvallisesti kotona-hanke, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Juuso Kallio, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi.

na-hanke, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Juuso Kallio, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.