Aliot

Vanhempien huoleen lapsen kielenkehityksestä

tulee tarjota tuen lisäksi myös oikeaa tietoa

ALIO

”Meidän naapuri on joku opettaja ja tietää näistä asioista. Hän sanoi, että tytöllä on äänihäiriö ja kannattaa hakeutua puheterapiaan heti, ettei tartte sitten koko ikää kurkkua leikellä!”, hätäilee huolestunut äiti puhelimessa päiväkodin pienten ryhmässä olevasta tytöstään. Rauhoittelen ja vakuutan äidille, että tytöllä on päinvastoin harvinaisen kirkas ja terve ääni.

Kun huoli lapsen kielenkehityksestä on syntynyt, alkaa myös odotus. Uskallanko ottaa huolen puheeksi? Kenen kanssa? Erityisen suureksi huoli kasvaa iltayön tunteina, eikä uni tule.

Aikaa kuluu, ja tietoa haetaan verkosta erilaisista keskustelukanavista. Ikävä kyllä sekaan mahtuu paljon valeasiantuntijoita.

Myös hyvää tarkoittavat ystävät, sukulaiset ja tutut tarjoavat auliisti apua ja kertovat omista ja muidenkin kokemuksista. Usein kerrotaan niistä viisivuotiaista, jotka eivät vuosiin puhua pukahtaneet, mutta alkoivat yhtäkkiä puhumaan kuin taikaiskusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rauhoittavaksi tarkoitettu puhe tuokin lisää huolta, pelkoakin. Omaa lasta aletaan tarkkailla, ja huolen kasvaessa nähdään ja koetaan asioita, jotka eivät välttämättä ole edes huolestuttavia.

Toisinaan huoli voi myös väistyä ja tarvittavien tukitoimien aloittaminen siirtyy. Usein vanhempi alkaa myös epäilemään itseään ja omia toimintatapojaan. Mitä enemmän asioita selvittää, sitä varmemmin pintaan nousee myös syyllisyyden tunne: Teenkö riittävästi oikeita asioita oikeaan aikaan?

Tietoa tulvii monesta suunnasta ja on hankala hallita ja erottaa, mikä tieto on luotettavaa. Vanhempi saattaa kokea riittämättömyyden tunnetta sen suhteen, mitä lapsen kanssa pitäisi tehdä. Jonotetaan arviointeihin, lisätutkimuksiin ja odotetaan vielä kuntoutuspaikkaakin. Odottaminen voi tuntua piinaavalta.

Onkin syytä korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietotaitoa lapsen kehityksen tukemisesta. Heidän kanssaan voi ottaa asioita puheeksi ja pyytää apua. He tietävät, mihin lapsen kanssa voi huolineen hakeutua.

Apua saa myös neuvolasta. Lisäksi järjestöt, kuten Aivoliitto, tarjoavat kohderyhmilleen asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa.

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksessa perustyötäni on vanhempien ohjaaminen ja neuvonta. Huoli on juuri se keskeinen asia, jota käsittelen vanhempien kanssa niin etänä chatpalvelussa kuin kasvokkain erilaisilla kursseilla, pajoissa ja tapahtumissa.

On tärkeä vahvistaa vanhempien tunteita siitä, että he ovat tehneet oikeita asioita oikeaan aikaan. Ohjaus ja neuvonta lähtee aina perheen realistisista resursseista tukea lasta.

Kommunikaatiokeskuksessa tarjoamme matalan kynnyksen monimuotoista palvelua vanhemmille, joiden lapsella on kehityksellinen kielihäiriö tai epäily siitä. Palveluihimme kuuluu puheterapeutin ohjaus ja neuvonta puhelimessa, chatissa, sähköpostissa, WhatsApp-sovelluksessa ja sosiaalisessa mediassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Verkkosivuiltamme löytyy esteettömän viestinnän materiaalin, kuten viittomien ja kuvien, lisäksi apukeinoja arkeen, esimerkiksi vinkkejä, miten kuvia voi tuottaa teknologian avulla itse piirtämällä.

Elämän tarkoitus on vuorovaikutus, ei suorittaminen. Vauvan, pienen ja isommankin lapsen elämässä tärkeintä on läsnäolo aivan tavallisissa arjen tilanteissa.

Vuorovaikutuksen tukemiseen ei tarvita taikatemppuja, vaan oleellista on ihan tavallinen arki. Yleensä kyse on yhdessäolosta, yhteisestä tekemisestä tai jopa yhteisestä tekemättömyydestä, joutilaisuudesta. Arjessa on hyvä miettiä mikä sujuu ja mikä ilahduttaa lasta. Kukaan ei ole täydellisempi asiantuntija lapsensa suhteen kuin oma vanhempi.

Kirjoittaja on puheterapeutti Aivoliitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.