Aliot

Turku syntyi kaupasta

ALIO

Viime vuonna tuli kuluneeksi 790 vuotta kuulusta paavin bullasta eli kirjeestä, jossa myönnettiin lupa siirtää Suomen lähetyshiippakunnan tuomiokirkko Koroisiin. Vuosi oli 1229. Koroinen nousi Aurajokilaakson keskukseksi, kunnes vuoden 1300 tienoilla syntyi toinen keskus puolitoista kilometriä alajuoksulle päin, Turku. Kaupungista muodostui keskiajan Suomen kaupallinen, kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Kauppa oli tässä keskeinen tekijä.

Turun synnystä puhuttaessa esiin nostetaan usein johtajavetoinen malli, jossa kaupungin perustaminen juontui kirkon ja Ruotsin kuninkaan tarpeista. Kummankaan instituution merkitystä ja mahtia ei pidäkään väheksyä, ja molemmilla oli roolinsa kaupungin kehityksessä.

Mutta Turun perustamisessa oli kyse laajemmasta väestöllisestä ja taloudellisesta muutoksesta. Kaupungin kehitys oli osa jatkumoa, eikä riippunut vain kahden instituution päätöksestä. Tämä koskee yleisesti eurooppalaisten kaupunkien syntyä keskiajalla: keskiössä olivat kauppiaat ja heidän kasvava vaikutusvaltansa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koroista tai Turkua ei perustettu tyhjiöön. Koroisten ympäristö on arkeologisesti rikasta, mikä kertoo rautakauden lopun tiheästä asutuksesta.

Kalmistoja on erityisesti runsaasti Halistenkosken ja Koroisten välisellä alueella: Virusmäki ja Taskula sekä joen toisella puolella Kirkkomäki lähellä Pyhän Katariinan kirkkoa. Niistä löytyneet esineet kertovat vakiintuneista yhteyksistä Ruotsiin ja Gotlantiin, mutta myös kauemmaksi Keski-Eurooppaan. Meille tuotiin koruja, aseita ja ylellisiä metalliastioita.

Suomessa kauppiaita puolestaan houkuttivat erämaiden rikkaat pyyntimaat. Turkikset olivat tärkeimpiä vientituotteita, mutta keskiajalla myös maataloustuotteet, muun muassa voi, tekivät kauppansa.

Turun synty oli osa keskiajan kaupankäynnin huimaa muutosta. Itämerellä sitä edusti Hansaliitto. Hansa laajeni 1200-luvulla voimakkaasti saavuttaen monopolin kaltaisen aseman Itämeren kaupassa. Tämä näkyy hyvin Turun kaupunkiarkeologisessa aineistossa. Rautakauden lopun ylellisyysesineet vaihtuivat kulutustavaroiksi, ja eurooppalaisten tuontiesineiden osuus tuotteissa kasvoi läpi keskiajan.

Tutkijat ajattelivat pitkään, että Hansan menestyksen taustalla oli tekninen innovaatio: uudenlaiseen koggi-laivaan mahtui enemmän kauppatavaraa. Nykyinen näkemys kuitenkin on, että Hansaliiton tärkein kilpailuetu oli sen luottamukseen ja maineeseen perustuva verkosto.

Aikana, jolloin kauppiaiden turvana ei ollut kunnollista lainsäädäntöä, turvaa haettiin sosiaalisesta paineesta. Toista hansakauppiasta ei ollut soveliasta huijata, sillä tieto epärehellisyydestä kiiri nopeasti. Siksi kauppasuhteita oli helpompi solmia merten yli pitkiäkin matkoja. Tämä keskitti tuotantoa, alensi hintoja ja yhdisti pohjoisen Euroopan. Luottamus loi uutta vaurautta, joka oli aiemmin rajautunut harvoille yläluokan edustajille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka keskiajan Turku toisinaan mielletään syrjäiseksi kaupungiksi, arkeologiset löydöt osoittavat sen jo varhaisen kansainvälisyyden. Mikään ei myöskään tue näkemystä, että Turun synty olisi ollut poikkeus eurooppalaisessa kehityksessä. Päinvastoin, kansainvälisesti verkottuneet kauppiaat tunsivat asemansa ja tiesivät ulkomaisista suhteidensa ansiosta minkälaisiin asioihin heillä oli vaikutusvaltaa.

Jo ennen kaupungin syntyä, 1200-luvun jälkipuoliskolla, Turun alueella sijaitsi varakas maatila, johon tuotiin muun muassa saksalaisia saviastioita. Se oli sijaintinsa ja satamansa puolesta edullisempi kaupankäynnille kuin Koroinen.

Kirkko oli asettunut Koroisiin, mutta paikka oli luotu kirkollisen järjestäytymisen tarpeisiin ja rautakautisen asutuksen keskelle. Nämä tekijät eivät olleet enää riittäviä keskiajan uudenlaiselle kaupankäynnille ja kauppiaille. Viime kädessä kirkollekin oli kannattavaa siirtää tuomiokirkko nykyiselle paikalleen ja nauttia kasvaneen kauppiasyhteisön tuomasta vauraudesta.

Visa Immonen on arkeologian professori ja Joonas Kinnunen arkeologian väitöskirjatutkija Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.