Aliot

Koulutuksen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä

PUHEENVUORO

Turun ammattikorkeakoulun tekniikan koulutus on kulkenut pitkän matkan vuonna 1849 perustetun Turun teknillisen reaalikoulun jälkeen nykyiseen muotoonsa. Harvemmin pääsee kuitenkaan peilaamaan nykyhetken koulutusta vuosikymmenien takaiseen.

Itse sain mahdollisuuden tavata vuonna 1970 silloisesta Turun teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneita insinöörejä heidän valmistumispäivänsä 50-vuotisjuhlissa. Samalla tutustuin heidän kurssijulkaisuunsa, jossa eri kirjoittajat evästivät valmistuneita sekä pohtivat tarvittavaa osaamista ja koulutuksen haasteita.

Harry Österlund kirjoitti harjoittelua käsitelleessä tekstissä, että usein insinööri saa kaupallisiakin tehtäviä hoidettavakseen suunnittelutyönsä ohella ja jatkoi myöhemmin, että jos joku kaupallista kokemusta hankkii teknillisenkin harjoittelun kustannuksella, älköön häntä siitä moitittako.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ajatus tekniikan ja liiketoiminnan vahvasta kytkennästä oli jo tuolloin tunnistettu.

Turun ammattikorkeakoulussa
tekniikan ja liiketoiminnan koulutukset ovat muodostaneet yhteisiä tulosalueita lähes ammattikorkeakoulun alusta asti. Viimeisimpänä askeleena aloitimme ensimmäisenä Suomessa myynti-insinöörin koulutuksen.

Turun teknillisen oppilaitoksen rehtori Yrjänä Vuori kirjoitti kurssijulkaisussa pedagogiikasta. Hänen mukaansa perinteisessä opetuksessa opettaja pyrki parhaansa mukaan syöttämään oppilaille mahdollisimman paljon valmiiksi järjesteltyä ja muokattua tietoa. Vuori oli sitä mieltä, että tekniikan kehityksen ollessa erittäin nopeaa tällainen oppimistapa ei kuitenkaan riitä – päinvastoin, se on täysin väärä!

Tekniikan koulutuksessa todellinen tekeminen muodostaakin keskeisen osan osaamisen kehittymisestä.

Turun ammattikorkeakoulussa
pedagogiikan kehitystä on tehty pitkäjänteisesti, ja erityisesti tekniikassa on hyödynnetty kansainvälistä CDIO-verkostoa. Verkoston työkalut tarjoavat tukea koulutuksen kehittämiseen kunkin korkeakoulun ja koulutuksen omaan kontekstiin ja lähtökohtiin sovellettuna.

Yliopettaja-kuraattori P. Luova kannusti valmistuneita jo 50 vuotta sitten: ”Teille on suureksi hyödyksi, mikäli ehditte kehittämään kielitaitoanne jatkuvasti. Ehdotankin, että otatte harrasteeksi jonkun vieraan kielen opiskelun.”

Maailma ei tuolloin ollut aivan yhtä globaali kuin tällä hetkellä, mutta näkemys kansainvälistymisestä ja sen vaatimista taidoista eli jo tuolloin vahvana. Sittemmin kansainvälisyysosaamisen merkitys on edelleen korostunut tämän päivän insinööriopiskelussa.

Jo aiemmin mainitsemani Harry Österlund kirjoitti harjoittelua koskevassa tekstissään, että on luonnollista, että opetus oppilaitoksissa ei voi olla kehityksen kärjen tuntumassa. Kirjoitus viittasi oppilaitoksen laboratorioiden ja oppimisympäristöjen ajanmukaisuuteen, jotka eivät tuolloin pärjänneet teollisuuden ympäristöille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tänään tilanne on kuitenkin erilainen. Saamme pikapuoliin valmiiksi yli 10 miljoonan investointikokonaisuuden, jolla laboratoriomme tulevat aivan teknologisen kehityksen kärkeen vastatakseen koulutuksen ja TKI-toiminnan tarpeisiin.

Toivotamme myös yritykset tervetulleeksi mukaan!

50 vuotta sitten tulevaisuus nähtiin hyvin teknisenä, ja tekniikan osaajia kaivattiin ratkaisemaan ongelmia osaamisellaan, kuten lehtori Jussi Uotila pohti. Yhteiskunta on täynnä ongelmia, jotka vaativat ratkaisua – kenties tuleva maailma on yhä enemmän eriasteisten teknikkojen säätelemä, hän kirjoitti.

Vuosien kuluessa ongelmat ovat vaihtuneet entistäkin monimutkaisemmiksi ja viheliäisemmiksi, mutta asiansa osaavia eri alojen osaajia ja tekijöitä kaivataan ihan samalla tavalla.

Viimeistään nämä heijastukset vuodelta 1970 opettivat minulle, että koulutusbisnes on erittäin pitkäjänteistä työtä. Toimintaympäristöt kehittyvät koulutuksen rinnalla ja tarjoavat toisaalta ratkaisuja ja toisaalta uudenlaisia haasteita.

Menestyvää koulutusta ei rakenneta hetkessä. Se vaatii samojen teemojen toistuvaa käsittelyä ja sitoutumista jatkuvaan parantamiseen.

Kirjoittaja on Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.