Aliot

Miksi kiinan kieltä pitäisi oikeasti osata?

ALIO

Turun yliopistossa voi suunnitelmien mukaan syksystä 2021 alkaen opiskella kiinan kieltä pääaineena. Kiinan kielen opiskelusta peruskouluissa ja lukioissa on viime vuosina puhuttu paljon ja kiinan kielen osaamisen tärkeydestä työmarkkinoilla on uutisoitu ahkerasti.

Varsinainen kieliasiantuntijuus on kuitenkin jäänyt julkisessa keskustelussa sivuosaan. Kiinaa ei kokonsa ja diversiteettinsä takia voi lokeroida, vaan on nähtävä ahtaiden yleistyksien läpi ja siksi perehtyneisyyttä kieleen ja yhteiskuntaan tarvitaan.

On harvinaista, ettei Euroopassa yleisten kielten alueelle töiden perässä suuntaava henkilö osaa sanaakaan kohdealueensa kieltä sinne mennessään tai edes suunnittelisi alueensa kielen tai kielten opiskelua. Kiinan ja yleisesti koko Aasian kohdalla kohdemaan kielen osaamattomuus on kuitenkin ollut enemmän sääntö kuin poikkeus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Iso osa Kiinaa ja Aasiaa koskevasta tiedosta kulkee edelleen tulkkien ja kääntäjien välityksellä englannin kielen kautta niin mediassa kuin liike-elämässäkin. Näin ollen se kuva, mikä meille on Kiinasta jo pitkään välittynyt, heijastaa ensisijaisesti anglosaksisen maailman tulkintoja ja näkökulmia.

Monella alalla tunnutaan olevan kiintyneitä ajatukseen, että suomalaiset pärjäävät maailmalla tilanteessa kuin tilanteessa englannin kielellä. Englannilla toki pärjää, mutta pelkkä pärjääminen ei enää riitä, kun puhutaan kansainvälisestä kaupasta, politiikasta tai vaikkapa kansallisesta turvallisuudesta. Laaja kielitaito ei pelkästään palvele yksilöitä työmarkkinoilla, vaan on myös kansallinen etu.

Kiinan ollessa kyseessä kielitaidottomuus vaikuttaa vahvasti siihen, miten tietoa käsitellään ja kuinka sitä tulkitaan. Jos ei tiedosteta viestinnän kulttuurisidonnaisuutta, käsitys kulttuurista ja yhteiskunnasta saattaa vääristyä ja heijastaa enemmän henkilön omia ennakkoluuloja ja käsityksiä kuin sitä todellisuutta, jota hänen tulisi välittää. Ei ole tavatonta, että Kiinasta tai muista Aasian maista puhuttaessa mystifioidaan aasialaista kulttuuria ja toiseutetaan alueen ihmisiä.

Eron tekeminen orientalistisesti värittyneiden kuvitelmien ja todellisuuden välillä saattaa helposti hämärtyä, jos ei tunne kieltä, historiaa ja kulttuuria tai niitä viestimisen keinoja, joita aasialaisissa yhteiskunnissa käytetään. Virheellinen tulkinta ja tietojen pirstaleisuus johtaa vääjäämättä väärinymmärryksiin, joilla voi olla esimerkiksi yritysmaailmassa varsin konkreettisia vaikutuksia.

Kiinaa ei nykymaailmassa opiskellakaan vain siksi, että se on kivaa tai siksi, että kirjoitusmerkit ja kiinalainen kulttuuri vaikuttavat eksoottisilta. Kiinaa opiskellaan siksi, että sen osaamista tarvitaan, ei vain neuvottelupöydissä vaan myös tehtäessä taustatutkimusta tai punnittaessa ja ennakoidessa mahdollisia riskejä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiina-asiantuntijuuden tunnustaminen ja vahvistaminen on tärkeää, jotta osattaisiin navigoida kiinalaisen yhteiskunnan käytänne- ja sääntöviidakossa, erottaa todelliset mahdollisuudet korupuheista ja välttää monenlaiset sudenkuopat niin kaupanteossa, politiikassa kuin kulttuuri- ja media-aloillakin.

Kuluvan vuoden aikana Kiina on ollut päivittäin otsikoissa suomalaisessakin mediassa. Koronan lisäksi on uutisoitu ahkerasti muun muassa kiinalaisperäisestä vaalikampanjarahoituksesta ja Kiinan kommunistisen puolueen Yhteisrintama-työosaston toiminnasta Suomessa, Hong Kongin mellakoista ja Xinjiangin uiguurivähemmistön kohtelusta sekä kyberhyökkäyksistä ulkomaisten hallitusten tietojärjestelmiin.

Kiinan valtion viimeaikaiset toimet ovat osoittaneet, että kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukselle ja kiinan kielen asiantuntijuudelle on meillä Suomessakin selkeä tarve. Turun yliopisto tulee osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen aloittamalla kiinan kielen asiantuntijoiden kouluttamisen.

Turun uusien kiinan opintojen myötä yhä useammalle tarjoutuu mahdollisuus suuntautua Itä-Aasian ja Kiinan asiantuntijuuteen ja saavuttaa sujuva kiinan kielen kielitaito. Samalla vahvistetaan myös Kiina-asiantuntijuuden näkyvyyttä suomalaisessa työelämässä ja yritysmaailmassa.

Kirjoittaja on Turun yliopiston tulevan kiinan kielen pääaineen suunnittelija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Eetu Nimi
Paras syy
Paras syy osata kiinaa on tajuta, kuinka olipa kiinalaiset missä vaan, kaikki muut on waiguoren, waiguoren. Ei fenlanren vaan waiguoren.

Kiina ccp korruptoi suomalaisia instituutiopomoja ja yrityksiäkin. Miksi kaikki yliopistot ja firmat haluavat niin hanakasti Kiinaan? Koska CCP palkitsee.

Kiinaa pitää osata, jotta ymmärtää Kiinaa. Kiina on kaksiosainen: aivopesty hyvin erikoinen kansa, joka saattaa vaikka tyhjentää kaikki maailman kaupat, jostain elintarvikkeesta opportunisen tehdäkseen taskurahaa = daigou shopping, ja CCP, joka on defacto ylin pomo kaikissa kiinalaisissa instituutioissa ja firmoissa, joka pyrkii häikäilemättä suurvalta-asemaan ja hallitsemaan myös länsimaalaisten mielipiteitä.

On suuri vaara, että EU ja Suomi alkaa sisältä päin suomettumaan Kiinaan. Ja ehkä kiinan taitoa suurempi taito olisi laaja Kiinan ymmärrys ja iso käsi Taiwanille ja Hongkongille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ratamo
Osaaminen kannattaa aina
Kiinan opiskelu kannattaa kaikista mainituista syistä. Pidän isona ongelmana sitä, että suomalaiset kuluttavat ison osan mediasisällöstään englanninkielisten medioiden kautta, ja suomalaisissa lähteissäkin tiedot ovat usein peräisin englanninkielisiltä mediataloilta. Tämä ei koske vain Kiinaa, vaan myös EU-kumppaneitamme Ranskaa ja Saksaa, vaikka näiden maiden pääkielien opiskelu on Suomessa näennäisesti yleistä. Tuntuu vain, että se kielitaito jää monesti koulussa pänttäämisen asteelle, ja kieltä opiskelleetkin turvautuvat englantiin sen helppouden vuoksi. Tämä kuitenkin värjää maailman angloamerikkalaisten linssien väriseksi.

Kiinan tapauksessa kannattaa kuitenkin olla varuillaan Kiinan valtion pehmeän voimankäytön suhteen. Kiinan kielen oppikirjat esimerkiksi ovat hyvin halpoja muiden kielten kirjoihin verrattuna, mikä vihjaa, että Kiinan valtio subventoi niitä. Kiinalaisten instituutioiden tuottamiin oppimateriaaleihin kohdistuu vuorenvarmasti kommunistipuolueen ideologinen kontrolli. Sopivia opiskelijoita voidaan saada myös esimerkiksi stipendirahoja kohdentamalla. Asiasta kannattaa olla tietoinen ja varmistua siitä, ettei kaikki rahoitus tule Kiinasta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Olli-Pekka Lindgren
Opintojen sisältö
Itseäni entisen kielten opiskelijana (kokemuksia neljän kielen aineopinnoista ja kolmen kielen syventävistä opinnoista) mietityttää opintojen tuleva sisältö. Koska olen kielten aineenopettaja, mietin onko tarkoitus että koulutuksessa otetaan huomioon mahdollinen tuleva kiinan kielen opettajien tarve Suomen kouluissa. En kauhesti jaksa uskoa, että kiinasta tulisi kovin suosittu kieli peruskouluissa ja lukioissa, mutta esim. yliopistotasolla voi olla enemmän kiinnostusta. Tällöin pitäisi huomioida, että aineopinnoissa opiskelijoiden pitäisi opiskella kiinaa myös siitä näkökulmasta että itse aikanaan opettavat sitä. Tai sitten ääntämiseen, sanastoon ja kielioppiin (sikäli kuin sitä on) pitäisi ottaa alusta alkaen se näkökulma myös, miten opiskelija opettaisi sitä muille. Tietenkään siinä tapauksessa että suomalaisia kiinan opettajia ei tarvita työmarkkinoilla tähän ei kannata paljon polttaa paukkuja. Mutta tuskin opiskelijat tarvitsevat myöskään kattavia kursseja vaikkapa kiinan kielen historiasta tai ylen teoreettisia kursseja vaikkapa kiinan diakronisesta fonologiasta. Suunnittelu olisi varmaan hyvä lähteä ihan nollasta eikä matkia sisältöjä sellaisilta kielten ainelaitoksilta jotka kipuilevat pienien opiskelijamäärien kanssa.

Toinen suuri haaste voi olla opiskelijoiden lähtötaso. Suomessa on nuoria, jotka ovat oppineet kiinaa vanhemmiltaan. Toiseksi on niitä, jotka ovat oppineet sitä koulussa vähän tai ehkä jopa asuneet Kiinassa vanhempien työn takia. Tähän kokoonpanoon on hieman vaikeaa sovittaa opiskelijoita, jotka lähtevät nollasta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.