Tänä vuonna tehdään merkittäviä kansainvälisiä urheilupäätöksiä enemmän kuin koskaan. Tärkein päätös on kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtajan valinta. Jacques Roggen seuraajaksi on ilmoittautunut kuusi kandidaattia.
Eurooppalaisehdokkaita on kolme: saksalainen miekkailun vuoden 1976 olympiavoittaja, KOK:n varapuheenjohtaja Thomas Bach, kansainvälisen yleisurheiluliiton varapuheenjohtaja, KOK:n hallituksen jäsen ja seiväshyppylegenda ukrainalainen Sergey Bubka sekä kansainvälistä soutuliittoa johtava sveitsiläinen Denis Osvald. Ehdokkuudellaan Osvald vei maanmieheltään Rene Faselilta mahdollisuuden kisaan – ja Kalervo Kummolalta mahdollisuuden nousta Faselin tilalle kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi.
Aasiasta maailman arvostetuimmalle urheilujohtajan pallille pyrkivät kansainvälisen nyrkkeilyliiton puheenjohtaja taiwanilainen J K Wu ja singaporelainen arkkitehti Ng Ser Miang, joka on pidetty KOK:n varapuheenjohtaja ja ensimmäisten nuorten olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
Amerikan toivo on puertoricolainen pankinjohtaja Richard Carrion, jota arvostetaan paitsi KOK:n talouskomission puheenjohtajana myös Yhdysvaltojen keskuspankki FED:n hallituksen jäsenenä. Carrion korostaa kampanjassaan taitojaan varmistaa talous lähes kahden miljardin vuosibudjetin KOK:ssa.
KOK:N 115 henkilöjäsentä kokoontuvat syyskuun alussa Buenos Airesiin päättämään puheenjohtajuuden lisäksi vuoden 2020 kesäolympialaisten isäntäkaupungista ja urheilulajeista, jotka ovat kisaohjelmassa.
Painikansaa järkytti KOK:n 15-jäsenisen hallituksen esitys pudottaa paini pois ohjelmasta Rion olympialaisten jälkeen. Tämä pani vanhoillisen ja tasa-arvoasiat unohtaneen kansainvälisen painiliiton vauhtiin. Puheenjohtaja vaihdettiin heti. Sääntöjä rukattiin yleisön ja molemmat sukupuolet paremmin huomioivaan suuntaan. Buenos Airesissa painin on voitettava äänestyksessä squash ja vuoden 2008 jälkeen olympiaohjelmasta pudonneet ja sittemmin yhdistynyt baseball-softball.
Olympiaisännyystaistoa on käyty jo pitkään. Pelkästään kisahakuun upotetaan satoja miljoonia euroja. Halu olla kolmisen viikkoa maailman huomion keskipisteenä sekä olympiaisännyyteen liittyvät taloudelliset ja poliittiset mahdollisuudet ajavat Istanbulia, Madridia ja Tokiota mitä luovimpaan lobbailuun.
KOK:n yleiskokous on yksi vaikeimmin ennustettavissa olevista päätöksentekoelimistä, jossa ”henki on enemmän kuin aine”. Vakuuttavalla loppukirillä voittajaksi voi nousta mikä kaupunki vain, vaikka Istanbulilla on nyt vaikeaa omien ja Rion levottomuuksien takia.
MYÖS KOTIMAAN kabineteissa käy kuhina. Uusi valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ei tahdo saada jäsenistöönsä kaikkia lajiliittoja.
Olympiakomitean vaikeudet liittyvät rahaan. Huippu-urheilun muutosohjelmien toteuttamiseen tarvittavaa parin miljoonan lisäpottia ei tahdo löytyä. Valolla olisi ”löysiä” resursseja, mutta tahtooko se tai opetusministeriö suunnata niitä huippu-urheilijan polulle? Tätä toivovat olympiakomitean lisäksi lajiliitot. Asialla on vaikutusta Valon syksyiseen puheenjohtajavalintaan.
Lopuksi veikkaus Buenos Airesin kokouksen päätöksistä. Tokio saa kisat ja paini jatkaa olympiaohjelmassa. Suureksi päälliköksi valitaan Thomas Bach. Näin kabineteissa kuiskitaan.
Antti Pihlakoski
Kirjoittaja on Suomen Olympiakomitean ja Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsen
