Puheenvuorot

Vanhaa ja toimivaa ei kannata heittää pois – seurantaloille ja kylätaloille on edelleen tarvetta

Koronan aiheuttama poikkeustila on muistuttanut monella tavalla yhteisöllisten tilojen merkityksestä. Kokouksia, tilaisuuksia, perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia on jouduttu perumaan tai siirtämään, ja samalla on huomattu, miten paljon niitä edelleen järjestetään kylä- ja seurantaloilla. Tilojen omistajat ovat ongelmissa, kun ylläpitokulut ovat ennallaan mutta tulot ovat jääneet saamatta.

Seurantalot ovat keskeisiä suomalaisuuden kulmakiviä. On väitetty, että itsenäinen Suomi syntyi pitkälti niiden ja erilaisten yhdistysten suojissa. Kansalaistoiminnan ensiaskelia otettiin vapaapalokuntatoiminnan ja maamiesseurojen siipien alla, pian myös nuoriso- ja raittiusseuratoiminnassa. 1900-luvulle tultaessa toiminta muuttui poliittisemmaksi, syntyi työväenyhdistyksiä ja niiden vastapainona suojeluskuntatoimintaa.

Toiminnan vakiintuessa ja jäsenistön kasvaessa tuli kullekin ryhmälle tarve rakentaa oma tila ja talo. Talot rakennettiin useimmiten talkoilla, ja talkoilla niitä yhä edelleen usein pidetään yllä ja korjataan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seurantalojen ja vastaavien yhteisöllisten tilojen tämän hetken lukumäärästä ei ole tarkkaa koottua tietoa valtakunnan tasolta. Usein käytetty luku kertoo niitä olevan olemassa noin 2 500 kappaletta. Erään arvion mukaan Varsinais-Suomessa olisi noin 160–170 seurantaloksi laskettavaa kiinteistöä.

Usein jää huomiotta, että myös entiset kyläkoulut ja jotkin muut julkiset rakennukset ovat maaseudun yhdistysten yhteisöllisessä uusiokäytössä, "uusseurantaloina". Niitäkin löytyy maakunnasta reippaat 20 kappaletta.

Mutta minkälaisessa käytössä seurantalot ovat nykyään, kun rakennushetken aatemaailmasta on jäljellä ehkä enää vain talon nimi – usein ei sitäkään? Miten ne pystyvät vastaamaan nykypäivän käyttäjien tarpeisiin ja minkälainen rooli niillä on alueellaan?

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut tänä vuonna kaksikin selvitystä yhteisöllisten tilojen ylläpidon haasteista. Talon selviytymistarina on saattanut vaatia uutta omistajaa, uutta nimeä, uudenlaisten käyttäjäryhmien ja palvelujen saamista saman katon alle, profiloitumista, erilaisia hankerahoituksia ja tukia sekä kehittämishankkeita. Joskus on taisteltu, ja yhteistyötä on tarvittu aina.

Jokainen seurantalo, kylätalo ja muu yhteisöllinen tila on yksilöllinen rakennus, jossa näkyvät talon omistajasta, rakentamisaikakaudesta, talon historiasta ja nykyisestä käytöstä johtuvat erityispiirteet.

Nousiaisten vanha rautatieasema sai uuden elämän kylätalona, Vahdon Lavamäen rukoushuone samoin. Pyhärannan Kaukan koulusta tuli Nälkloukkan kyläkoti ja Yläneen Keihäskosken koulusta kylätalo Paimenenmäki. Paimion Kevolan koulusta sukeutui Rastitupa.

Perniön aseman työväentalon pelasti paikallinen VPK, naapurissa Vihiniemen työväentalon Kosken aseman kyläyhdistys. Tl. Koskella työväentalon loiston palautti kannatusyhdistys, Kemiönsaaren Ljungborgin yhdistystalo on kylän sukupolvikokemus. Uudenkaupungin Pyhämaassa ja Marttilassa nuorisoseurantaloja pyörittää teatteritoiminta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteisöllisten tilojen sankaritarinoille on selkeä tilaus. Osaltaan kyse on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämisestä ja perinteen välittämisestä. Toisaalta seurantalojen ja kylätalojen omistajatahot tarvitsevat tukea ja arjen vinkkejä talon ylläpitoon, ja viime kädessä kyse on myös maaseudun ja kylien elinvoimaisuudesta.

Seurantalot, kylätalot ja muut yhteisölliset tilat mahdollistavat monenlaisia sosiaalisia innovaatioita. Saman katon alle voidaan keskittää erilaisia palveluja, ylläpitää yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä, tuottaa monenlaisia kulttuurielämyksiä tai ihan mitä vaan paikallisesti keksitään.

Varsinais-Suomen Kylät ry:n Elävät tilat -kartoituksen, samoin kuin Seurantalo 2020 -selvityksen, keskeinen viesti on se, että käyttö on vanhojen rakennusten, kuten seurantalojen ja entisten koulujen parasta suojelua. Talon ei välttämättä tarvitse palvella siinä tarkoituksessa, mihin se on aikoinaan rakennettu. Tärkeintä on, että talolla on käyttöä, joka palvelee alueen asukkaita.

Seurantaloilla ja kylätaloilla on komea historia. Vanhaa ja toimivaa ei kannata heittää pois, ja seurantalo tai entinen koulu voi vanhana rakennuksenakin olla uudella tavalla toimiva, tässä ajassa elävä ja jo tulevaan kurkottava. Tukea korjaamiseen ja kehittämiseen on kyllä saatavissa. Toivon mukaan valtiovalta huomioi poikkeustilan myös yhdistysmaailmalle tuomat vaikeudet. Yhteisiin tiloihin kokoontumisen aika palaa vielä.

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen kyläasiamies Varsinais-Suomen Kylät ry:ssä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Teppo Vanamo
Arvojärjestys
Juu, ja kulttuurihistoriallisesti sieltä löytyy paljon tärkeämpiä rakennuksia, kuin Finlandiatalo, tai muutama viljasiilo. Museovirastossa ovat prioriteetit pahemman kerran pielessä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.