Aliot

Sote-uudistuksessa asiakas organisaatiota tärkeämpää

ALIO

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä varmistaa palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus.

Uudistus on iso kokonaisuus, jossa pääpaino on sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöllisessä kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Yksi periaate on, että jatkossa ihminen saa tarvitsemansa yksilöllisen avun yhdellä yhteydenotolla.​

Uudistuksella halutaan vahvistaa peruspalveluita ja muuttaa pirstaloitunut palvelujärjestelmämme vastaamaan paremmin palveluiden käyttäjien tarpeita.

Soten uudistaminen aloitetaan palveluiden sisältöjen kehittämisellä. Hallintorakenteiden valmistelun aika tulee myöhemmin, kun on saatu riittävä selvyys ja varmuus soten tulevaisuuden lainsäädännöstä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kehittämistyön porrastamisella varmistetaan, että tehtävä työ ei ole turhaa – olipa meillä tulevaisuudessa minkälainen sote-malli tahansa.

Palveluiden sisällölliseen kehittämiseen maakunnille on jaettu palveluiden valtionavustuksia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta. Siihen on kansallisesti käytettävissä 70 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Maakunnat päättävät ohjelman painopisteistä omien tarpeidensa ja erityispiirteidensä mukaisesti.​ Alueellinen kehittämistyö on keskeinen osa sote-uudistusta.​

Alueellisen valmistelun hankehallinnoinnista vastaa Turun kaupunki. Valtionavustusta on saatu väestöosuuden mukaisesti 5,55 miljoonaa euroa.

Koska hankerahoitus kattaa sataprosenttisesti valtionapuun oikeutetut kustannukset, ei kunnille muodostu maksettavaksi omavastuuosuuksia.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään erityisesti ennaltaehkäisyyn, peruspalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä palveluiden oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden kohentamiseen.

Maakunnallisesti tavoitteena on tehdä palveluverkkokokonaisuuden nykyisellään muodostavista yksiköistä virtuaaliorganisaatio, jossa erityisesti ruuhkatilanteissa koko maakunnan toimijayksiköt tasaavat kuormaa.

Lopullisena päämääränä on varmistaa varsinaissuomalaisille yhdenvertaisesti saavutettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka toteutuvat oikea-aikaisesti ja perustuvat asukkaiden palvelutarpeeseen.

Tavoitetta kohti edetään asteittain. Käytännön kehittämiskohteiksi on nostettu seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet:

1. Maakunnallinen digiklinikka.

2. Henkilökohtainen asiakasohjauspalvelu.

3. Perhekeskusten ja varhaisen tuen saatavuuden kehittäminen.

4. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Ensimmäisenä kehitetään maakunnallisesti toimiva digiklinikka. Lisäksi kehitetään henkilökohtaista asiakasohjauspalvelua, perhekeskuksia sekä varhaisen tuen ja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta. Näillä parannetaan palveluiden oikea-aikaisuutta.

Mikä siis muuttuu, onhan Suomessa jo terveyskeskuksia? Digiloikka etenee reippaasti – etäpalvelut ja muut digitaaliset ratkaisut laajentavat palveluvalikoimaa myös Varsinais-Suomessa.

Kaikkia palveluita tarvitsevia ei kuitenkaan pakoteta käyttämään samoja palvelukanavia. Digitalisaatio on mukana kaikessa, mutta yksilöllisesti.

Vaihtoehtoiset kanavat mahdollistavat esimerkiksi oman hoidontarpeen arvioimisen puhelinsovelluksella, jos se yksilölle sopii ja jos häntä kiinnostaa sellainen palvelu.

Digitalisaation avulla resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön ja palveluiden saatavuus paranee myös niillä, jotka eivät kykene käyttämään uusia sähköisiä palveluja.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus toimii saumattoman palvelun periaatteella. Kun ihminen tarvitsee apua, ohjausta tai neuvontaa, yksi yhteydenotto riittää. Se käynnistää palveluketjun, joka kuljettaa avun tarvitsijan oikeaa reittiä eteenpäin.

Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti ennakoivat ja ehkäisevät palvelut vahvistuvat. Näin ollen avun tarvitsija pääsee hoitoon nopeasti – ennen kuin pienestä vaivasta kasvaa iso.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on enemmän kuin fyysinen rakennus. Se on virtuaalinen palveluverkosto, jossa ihminen saa tarvitsemansa avun joustavasti ja nopeasti. Se on palvelumalli, jolla vahvistetaan peruspalveluja ja sovitetaan yhteen eri palvelut monialaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaslähtöisesti.

Sosiaali- ja terveyskeskus synnyttää vahvan perustan tulevaisuuden palvelujärjestelmälle, jossa asiakas halutaan asettaa julkisia organisaatioita korkeammalle jalustalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Asiakas ennen organisaatiota myös Varsinais-Suomessa!

Pia Suvivuo työskentelee Tyksin aluekoordinaattorina ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Antti Parpo on Turun kaupungin muutosjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.