ALIO
Erityisesti tähän vuodenaikaan liittyvä kevyt vaatetus korostaa eri sukupuoliin liitettyjä tunnusomaisia fyysisiä eroja. Olemme eri tavoin alttiina katseille ja arvostelulle.
Saako kesä karsia ihmisoikeuksia ja seksuaaliturvallisuutta?
Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi vuonna 1979 sopimuksen, jolla kielletään kaikki naisiin kohdistuva syrjintä. Suomi hyväksyi sopimuksen vuonna 1986.
Syrjintä loukkaa tasa-arvoisten oikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteita. Huolimatta siitä, että syrjintä helposti mielletään vain naisia ja vähemmistöjä koskevaksi asiaksi, miehillä on myös oikeus välttyä syrjinnältä.
Vuonna 1994 YK nosti seksuaalioikeudet kehityskysymykseksi. Sexpo-säätiön ja Väestöliiton mukaan ihmisoikeuksiin kuuluvat seksuaalioikeudet ovat seksuaalisuutta koskevia oikeuksia.
Seksuaalioikeuksien mukaan jokaisella meistä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Jokaisella on oikeus hallita ja päättää vapaasti seksuaalisuuttaan ja kehoaan koskevista asioista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2017 teettämän tasa-arvobarometrin mukaan seksuaalista häirintää oli kahden edellisen vuoden aikana kokenut 39 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä.
Barometrin mukaan naisia häiritsevät seksuaalisesti miehet, miehiä taas sekä naiset että miehet. Häiritsijä ei useimmiten kuulunut henkilön lähipiiriin.
Yksilön kehon positiivinenkin kommentointi kuuluu luottamukselliseen ja turvalliseen lähisuhteeseen. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ei-toivottu seksuaalinen kommentti, eli seksuaalinen häirintä, on yksi seksuaaliväkivallan muodoista.
Positiiviset, mutta samalla alistavat huudahdukset tai kosketukset ovat yksiselitteisesti seksuaalista häirintää. Kommentoija ei voi koskaan tietää kohteensa taustaa tai elämäntilannetta.
Yksittäinen huudahdus voi haavoittaa syvästi, avata vanhan haavan tai tuottaa tarpeetonta häpeän tunnetta ja turvattomuutta. Kaikilla meillä on oikeus verbaaliseen koskemattomuuteen – henkiseen turvarajaan.
Naiivit, positiivisiksi tarkoitetut kommentit loukkaavat niin ihmisoikeuksia kuin seksuaalioikeuksia. Ne rikkovat henkilön turvallisuuden rajoja sekä rajoittavat yksilön elämää. Pahimmassa tapauksessa kommenttien kohteena ollut henkilö rajoittaa liikkumistaan ja pukeutumistaan.
Seksuaaliväkivalta ja sen eri muodot ovat olleet esillä kuluneiden vuosien aikana. Erilaiset kampanjat ja liikkeet, esimerkiksi #metoo ja #wetoo, ovat tuoneet ilmiön osaksi keskustelua.
Silti seksuaaliväkivallan monimuotoisuuden tunnustaminen ja tunnistaminen vaatii työtä niin ammattilaisilta kuin kaikilta meiltä, jotka elämme sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Tärkeää on myös tunnistaa se tosiasia, että seksuaaliväkivallan uhka koskee kaikkia sukupuolia.
Seksuaaliväkivaltatyöntekijä Marjut Keskitalon mukaan paras tapa ehkäistä seksuaaliväkivaltaa ja sen eri muotoja on riittävä, oikea-aikainen ja ikätasoon sopiva kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus, mikä on meidän kaikkien elinikäinen oikeus ja velvollisuus.
WHO:n mukaan seksuaalikasvatukseen kuuluu omaan kehoon tutustumista, tunteiden opettelua, käytöstapoja, hygieniaoppia ja turvataitoja. Se hyödyttää kaikkia ikään, sukupuoleen ja ulkonäköön katsomatta ja voi olla formaalia tai nonformaalia.
THL:n mukaan seksuaaliosaamisen alueiksi voidaan määritellä kriittinen ajattelutaito, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus. Eettiseen vastuullisuuteen kuuluu esimerkiksi toisten seksuaalioikeuksien kunnioittaminen.
Kunnioittamisen kannalta on tärkeää muistaa, että toinen ihminen ei ole subjekti, jolle voidaan huutaa tai jota voidaan kommentoida, koskea tai lähestyä ilman toisen selkeää suostumusta.
Jokaisella on oikeus suojella itseään toiminnalta, joka ei tunnu itsestä sopivalta tai hyvältä. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja pukeutua itselleen ominaisella tavalla ilman, että siitä saa tarpeetonta palautetta.
Nina Pietikäinen on Turun Tyttöjen Talon johtaja.
