Aliot

Hengähdystauko väkivallasta

PUHEENVUORO

Rauhalliset aamut ilman vatsanpohjassa vellovaa jännitystä: Löytyykö oma reppu ojasta, tönäiseekö joku ruokajonossa, huoliiko kukaan pariksi ryhmätehtävissä?

Koronapandemian tuottaman poikkeusajan yhteinen sosiaalinen huoli kohdistui lapsiin, joiden lähiaikuisilla tiedettiin olevan vakavia ongelmia. Heidän pelättiin jäävän huolineen näkymättömiin suojaavien rakenteiden puuttuessa. Etäkoulu ei tavoittanut kaikkia ja osa kärsi sen aikana oppimisvajeesta ja ylikuormittumisesta.

Tällä hetkellä pohditaankin monilla tahoilla sitä, miten tulevaisuudessa paikataan poikkeusaikana syntyneitä mahdollisia vaurioita lasten ja nuorten oppimisessa sekä hyvinvoinnissa.

Kaikki lasten ja nuorten kokema voimakaskaan psyykkinen pahoinvointi ei kuitenkaan liity perheolosuhteisiin, eivätkä kaikki lapset kärsineet koronan aiheuttamasta eristäytymisestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa eri-ikäisten lasten ja nuorten kokemukset kiusaamisesta, ulkopuolellejättämisestä sekä yksinäisyydestä, ovat olleet vuodesta toiseen yleisimpiä vakavia puheenaiheita.

Viime vuonna aiheesta keskusteltiin yli tuhannessa yhteydenotossa. Suurella osalla vakavista masennus ja/tai ahdistusoireista kärsivistä nuorista on taustallaan kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia. Monilla tilanne oli kestänyt muuttumattomana useita vuosia, joillain aina esikoulusta toiselle asteelle saakka.

Pitkään jatkunut kiusaaminen aiheuttaa uhrissaan samankaltaisia oireita kuin mikä tahansa pitkäkestoinen henkinen tai fyysinen väkivalta. Moni kiusaamista kokenut palveluun yhteyttä ottanut nuori kärsi sosiaalisista peloista sekä merkityksettömyyden kokemuksista. Tulevaisuus näytti hahmottomalta ja itsetuhoiset ajatukset olivat yleisiä.

Pitkään jatkunut kiusaaminen oli aiheuttanut myös fyysisiä oireita; vatsa- ja pääkipuja, univaikeuksia sekä sydänoireita. Monella kiusaaminen oli vaikuttanut suoraan myös oppimistuloksiin; tunneilla ei uskaltanut viitata ja osa oli alkanut olla luvatta pois koulusta. Myöhästely oli tavallista, koska valvomattomat aamut ennen tuntien alkua olivat riskialttiita.

Kiusaamisen heijastumat vaikuttivat myös koulunkäynnin loputtua. Palveluun yhteyttä ottaneet nuoret aikuiset kuvasivat kouluaikaisen kiusaamisen jättäneen jälkeensä syvää epäluottamusta toisiin ihmisiin sekä pelkoja työelämässäpärjäämisestä.

Osa lapsista ja nuorista ei ollut kertonut kokemuksistaan kellekään. Häpeä tilanteesta oli liian musertava. Toiset eivät olleet löytäneet sopivia paikkoja kertoa kokemuksistaan tai tienneet miten toimia. Valitettavan monella yhteyttä ottaneella lapsella tai nuorella ei ollut luottamusta aikuisten kykyyn auttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osa kertoi, että kiusaamiseen oli yritetty puuttua, siinä onnistumatta. Toisinaan puuttuminen oli saanut tilanteen pahenemaan. Joskus aikuisten väliintuloyritys oli lopettanut suoran henkisen tai fyysisen väkivallan, mutta jättänyt jäljelle riipaisevan yksinäisyyden; Lasta ei ollut pystytty tai osattu auttaa takaisin osaksi vertaisryhmäänsä.

Jos lapsen tai nuoren tiedetään elävän perheessä, jossa häntä kohtaan käytetään väkivaltaa, aloitetaan kiireellinen lapsen tilanteen arviointi sosiaalitoimen taholta. Tarvittaessa lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle.

Lapset ja nuoret viettävät suuren osan valveillaoloajastaan koulussa. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettipalveluihin tulevien yhteydenottojen perusteella osa lapsista ja nuorista joutuu elämään ison osan arjestaan kiusaamisen; jatkuvan henkisen tai fyysisen väkivallan uhan alla. Jos kiusaamista ei saada loppumaan, voi lapsi tai nuori alkaa oireilla vakavasti ja hänen kehityksensä vaarantuu.

Etäopetus asetti lapset eriarvoiseen asemaan ja osa kärsi sen vaikutuksista. Joillekin lapsille koronan aiheuttama poikkeusaika etäopetuksessa oli kuitenkin hengähdystauko jatkuvasta piinasta. Monen olo oli levollisempi ja oppiminenkin saattoi sujua huomattavasti paremmin kun energia ei kulunut pelkäämiseen.

Liian moni lapsi joutuu elämään jatkuvan ja voimakkaan psyykkisen stressin alla kouluympäristössään. Kiusaamisen ehkäisyn, siihen puuttumisen sekä tilanteiden jälkihoidon parissa on tehtävä systemaattista ja väsymätöntä työtä. Myös etäopetuksen mahdollisuuksia ja käytettävyyttä on akuuteimman poikkeustilanteen jälkeen hyvä arvioida monipuolisesti. Sitä ei pidä toteuttaa lasten oikeuksia polkien, tai niin, että sillä estettäisiin lasten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden kehittyminen. Se ei myöskään voi olla pysyvä tai ainoa ratkaisu. Lasten turvallisuudesta on kuitenkin pidettävä huoli kaikissa kasvuympäristöissä, myös koulussa. Lapsia tai nuoria ei missään olosuhteissa pidä laittaa elämään väkivallan alla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on auttavien puhelinten päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.