Aliot

Päihdeongelmat kärjistyivät koronakevään aikana

Antti Kirves

PUHEENVUORO

Kevät oli poikkeuksellinen ja suurimmalle osalle meistä samalla poikkeuksellisen raskas. Erityisen raskasta on ollut niillä ihmisillä, joilla oli jo entuudestaan elämässään syystä tai toisesta ylimääräistä kuormaa.

EHYT ry:n Päihdeneuvonnassa on puhelimen välityksellä kohdattu heitä, joilla tuo ylimääräinen kuormitus on aiheutunut päihteiden käytöstä. Isolle joukolle soittajista päihteidenkäyttöön liittyvät haasteet ovat olleet tuttuja jo ennen koronaa, mutta tämän erikoisen kevään aikana asiat ovat kärjistyneet entisestään.

Päihdeneuvonnassa vastattiin maalis-, huhti- ja toukokuun aikana 2 097 puheluun, mikä on noin 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. Soittoja on tullut niin omasta päihteidenkäytöstä huolestuneilta kuin heidän läheisiltäänkin. Tilanne on näkynyt merkittävästi myös puheluiden sisällöissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puhelimessa kohdataan päivittäin joukko erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Kuluneen kevään osalta tietyt ilmiöt ovat kuitenkin korostuneet. Puheluita on tullut paljon ihmisiltä, jotka ovat joutuneet lomautetuiksi tai menettäneet työnsä kevään aikana. Monella heistä on jo entuudestaan ollut runsasta alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä, mutta tilanteen myötä käyttö on muuttunut jokapäiväiseksi.

Myös etätöihin jääneet ovat ottaneet yhteyttä, kun aiemmin päihteidenkäyttöä hillinnyt sosiaalinen kontrolli jäi puuttumaan. Kun perheet ovat viettäneet aikaa tavallista enemmän yhdessä, myös läheisille on saattanut paljastua puolison tai teini-ikäisen päihteidenkäyttö tai ongelman vakavuus.

Puheluita tuli koronakevään aikana runsaasti myös yksin asuvilta. Heidän joukossaan on esimerkiksi eläkeläisiä ja muita työelämän ulkopuolella olevia, joiden arkirutiineihin on voinut kuulua vierailu esimerkiksi kohtaamispaikassa tai muussa matalan kynnyksen palvelussa.

Yksinäisten soittajien ryhmään kuuluu päihteitä runsaasti käyttäviä sekä niitä, joille vertaistoiminta on ollut tärkeää päihteettömyyden kannalta. Etäpalveluita on kehitetty kovaa vauhtia, mutta valitettavasti ne eivät ole tavoittaneet tätä ryhmää kokonaan.

Puhelimessa on huolestuttavan usein kevään aikana kuultu, että riskiryhmiin kuuluvat ihmiset eivät ole uskaltaneet koronan pelossa hakea apua ongelmiinsa tai toisaalta eivät ole halunneet kuormittaa järjestelmää omilla huolillaan.

Useana vuonna lomajuominen on kuulunut soitoissa loppukesästä, kun monella on ollut vaikeuksia palata töihin. Poikkeuksellisen kevään jälkeen on riski, että tänä vuonna lomien jälkeen yhä useamman on hankala palata arkeen päihteiden käytön lisääntymisen vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On mahdollista, että koronan vaikutukset päihdepuolella näkyvät viiveellä vielä pitkään. Siksi on tärkeää satsata laadukkaaseen ja riittävään päihdehoitoon. Se on sekä inhimillistä, että tulee pidemmän päälle myös yhteiskunnalle edullisemmaksi.

Päihdeongelmat eivät myöskään kosketa vain päihteitä käyttävää. Noin puoli miljoonaa suomalaista kärsii läheisen alkoholinkäytöstä ja harva meistä pystyy elämässään välttymään kokonaan haitalliselta päihteidenkäytöltä.

Haitallinen päihteidenkäyttö koskettaa niin isoa joukko suomalaisia, että olisi suotavaa että siihen liittyvä stigma hälvenisi, jotta ihmiset uskaltaisivat puhua rohkeammin ongelmistaan ja hakea myös apua.

Kevään aikana monille meille järjestötoimijoille on kirkastunut entistä selkeämmin se, että kolmannen sektorin merkitys on hyvin laajan ihmisjoukon elämässä merkittävä ja erityisesti kriisin hetkellä se nousee arvoon arvaamattomaan. Monet päihdetyötä tekevät järjestöt tarjoavat tukea ja palveluita myös kesän aikana. Jos oma tai läheisen päihteidenkäyttö huolestuttaa, kannattaa apua hakea matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi Päihdeneuvontapuhelin numerossa 0800 900 45 päivystää koko kesän ajan ympäri vuorokauden. Päihdeneuvontaan soittaminen on anonyymia ja luottamuksellista. Puhelimeen vastaavat ammattilaiset auttavat löytämään jatkoapua ja usein jo pelkkä keskustelu helpottaa oloa.

Kirjoittaja on Päihdeneuvonnan yksikön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.