Kaksi vuotta oli ilmeisen lyhyt aika valmistella esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistusta. Toimikunnan tuhatsivuinen mietintö ei ole onnistunut tavoitteessaan selkeyttää lukuisten osittaisuudistusten takia tilkkutäkiksi muodostunutta säädöskokonaisuutta. Aikataulun kireys johtuu siitä, että hallitus haluaa saada uudistuksen läpi eduskunnasta vielä kuluvan vaalikauden aikana. Niinpä esitys on hosuttava parlamentin käsittelyyn jo ensi keväänä.
Näkyvin tahra mietinnössä on pyrkimys heikentää tiedotusvälineiden lähdesuojaa. Ehdotuksen mukaan lähdesuoja voitaisiin murtaa esitutkinnassa, jos tiedon alkuperäinen antaja on todennäköisesti rikkonut salassapitovelvollisuutta. Nykyisin toimittaja voidaan esitutkinnassa velvoittaa kertomaan tietolähteensä, jos tutkittavasta rikoksesta säädetty rangaistus on vähintään kuusi vuotta.
Ehdotuksen taustalla ovat väitteet, joiden mukaan poliisi vuotaa laittomasti tietojaan julkisuuteen. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi viime syksynä, että tietovuodot voivat aiheuttaa yksittäisille henkilöille suurta ja peruuttamatonta vahinkoa. Hänen mukaansa poliisin tulee tukkia tällaiset vuodot esimerkiksi rekisterien käytön valvontaa tehostamalla. Oikeusasiamies arvioi, että toimittajien lähdesuoja on vuototapausten selvittämisen esteenä.
Oikeudenkäynnissä toimittaja ei voi nykyisinkään vedota lähdesuojaan, jos kyse on rangaistavaksi säädetystä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Juristien ja poliisien mukaan tapauksia ei kuitenkaan koskaan saada oikeuteen saakka, koska esitutkinnassa ei selviä, ketä pitäisi syyttää.
1980-luvulla esitutkintalakia säädettäessä esitettiin, että lähdesuoja olisi esitutkinnassa sama kuin tuomioistuimessa. Lakivaliokunta kuitenkin katsoi, että lähdesuoja on esitutkinnassa syytä rajoittaa vain törkeisiin rikoksiin. Valiokunnan perustelu on edelleen pätevä: salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on lukuisia erilaisia säädöksiä erilaisine sanktioineen. Joka tapauksessa rangaistukset tietovuodoista ovat niin lieviä, että sananvapauden vaarantaminen niiden selvittämiseksi on suhteetonta.
Lähdesuoja on olennainen osa sananvapautta. Se antaa journalisteille mahdollisuuden saada tietoja kansanvallan toiminnasta muistakin kuin virallisista, vallankäyttäjien hyväksymistä lähteistä. Suomi on hankkinut kyseenalaista mainetta sananvapauden loukkaajana muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten päätöksillä. Tällä tiellä edetään jälleen aimo harppaus, jos toimikunnan esitys toteutuu.
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen on oikeassa todetessaan, että meillä on vallalla täysin epäeurooppalainen kehitys. Takavuosina olisi voitu käyttää ilmausta itäeurooppalainen.
