Aliot

Suomalaiset keksinnöt maailmankartalle

PUHEENVUORO

Thomas Edison ei keksinyt hehkulamppua. Sähkövalon kehityksen yksi virstanpylväitä on vuonna 1846 patentoitu sähköinen valokaarilamppu. Kyseessä oli tekniikka, jolla kahden hiilisauvan väliin tuotettiin voimakasta sähkövirtaa, niin että se loisti kirkkaana. Itse asiassa jo 40 vuotta tätä ennen ilmiö oli esitelty, mutta kukaan ei vielä ymmärtänyt hyödyntää sitä.

Valokaarella tehtiin muun muassa majakan valo, mutta äärimmäisen kirkkaana ja vaikeasti huollettavana siitä ei ollut kotitalouksiin. Lähempänä sähköisen kotivalaisimen käyttöä oli erään amatööritutkijan, lakimies sir William Groven, vuonna 1840 esittelemä hehkulankaan perustuva valo, joka paloi useamman tunnin. Thomas Edison syntyi vasta vuonna 1847, mutta kuten tiedämme, hän keräsi lopulta nimensä historian kirjoihin hehkulampun "isänä".

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Edisonin syntymän aikoihin hehkulamput olivat kuitenkin kalliita ja paloivat loppuun tunneissa, joten niistä ei ollut markkinoille. Ongelmana oli tuolloin happi, joka piti saada poistettua reaktiosta, ettei hehkulanka pala niin nopeasti. Kävi sitten niin, että newcastlelainen nuori apteekkari ja innokas keksijä, Joseph Swan, innostui Groven kokeiluista. Erinäisten kehitysvaiheiden, kuten saksalaisen Herman Sprengelin 1870-luvulla keksimän ilmaa poistavan elohopeapumpun, jälkeen oli mahdollista polttaa lamppuja jo satoja tunteja tyhjiön mahdollistaessa tasaisen "hehkun".

Vuoden 1877 kieppeillä sekä apteekkari Swan että kolmekymppinen Yhdysvaltain johtava keksijä Thomas Edison aloittivat määrätietoisesti kehittämään kaupallista sähkövaloa. Herroilla oli kuitenkin hyvin erilaiset tavat toimia, kuten tulemme huomaamaan.

Swan työskenteli pääasiassa yksin, mutta onnistui esittelemään jo vuoden 1879 alussa toimivan ratkaisun sähkövaloksi. Tämä tapahtui ainakin kahdeksan kuukautta aikaisemmin kuin Edisonin vähänkään merkittävät tuotokset aiheen parissa.

Edisonin toimintatapa oli kuitenkin hyvin erilainen. Siinä missä Swan puursi itsekseen pajassaan ja esitteli omaa sähköistettyä taloaan, oli Edison kerännyt ympärilleen useampia tutkimusryhmiä ja haalinut häikäilemättömästi patentteja. Erityisen huomioitavaa on, että Edison myös solmi suhteita kuuluisien asiakkaiden ja tärkeiden sidosryhmien kanssa.

Se, miksi Swanin nimi ei ole niin tunnettu, voidaan päätellä siitä, kumpi suurta yleisöä kiinnostaa enemmän – omakotitalon sähköt vai koko Manhattanin alakaupungin ja Wall Streetin sähköistäminen Edisonin tekniikalla.

Tämä kaikki johdantona siihen, kun mietitään, miten saada ideat tuotteeksi ja edelleen markkinoille. Vuosien saatossa olemme saaneet havaita, kuinka naapurimaat jylläävät maailmalla, vaikka todella merkittäviä tutkijoita, keksijöitä ja säveltäjiä löytyy Suomesta ehkä väkimäärään suhteutettuna eniten maailmassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On hyvä ymmärtää yhteisöjen ja verkostojen voima. Vaikka yksin voi olla kiva puuhastella, vaatii merkittävien yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen eri osaajien ja tahojen yhteistyötä. Mitä hyötyä on kuningasideasta, jos sitä ei saa käytäntöön?

Ideat perustuvat usein vuosikausien aikana tehtyihin havaintoihin ja pitkällisten ajatusprosessien tuotoksiin. Tällöin ollaan kuitenkin vasta lähtöruudussa, mitä tulee ideasta johdettavan tuotteen kehittämiseen, testaamiseen ja uskottavaksi tekemiseen. Hyvää ideaa ei kannata tuhlata yksin pähkäilyyn, vaan pyrkiä tunnistamaan ne osa-alueet, jotka tarvitsevat syvällisempää asiantuntemusta, ja ottaa yhteyttä alan ihmisiin ja tahoihin.

Tuotteen markkinoille vienti onkin sitten oma juttunsa. Vaikka keksijä tai yrittäjä olisi miten älykäs tai tiedepiireissä arvostettu persoona, seuraa suuri yleisö enemmän tunnettujen brändien toimintaa. Kun saa tueksi yhteiskunnallisesti merkittäviä tahoja, saa oma tuote huomattavasti enemmän huomiota. Näin päästään lähemmäksi sitä tavoitetta, johon jokaisen suuren tai pienen keksijän tulisi pyrkiä: tuottamaan yhteiskuntaa hyödyttäviä ratkaisuita. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistyön voimaa ja kannustusta, jotta saadaan suomalaiset keksinnöt maailmankartalle ja suomalaisille töitä.

Kirjoittaja on insinööri ja kognitiotieteilijä (FM).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.