Puheenvuorot

Analyysi: Rakenneuudistukset ovat muutakin kuin sanahelinää – toteuttaminen on Suomessa työlästä, mutta lopputulos voi olla onnistunut

Vuosina 1972-1977 toimeenpantua peruskoulu-uudistusta pidetään malliesimerkkinä onnistuneesta rakenneuudistuksesta.
Vuosina 1972-1977 toimeenpantua peruskoulu-uudistusta pidetään malliesimerkkinä onnistuneesta rakenneuudistuksesta.

Rakenneuudistus ja rakenteellinen uudistus ovat kuuluneet johtavien poliitikkojen ja virkamiesten keskeiseen sanavarastoon siitä asti, kun isä rintamamiestalon osti.

Välillä tuntuu, että rakenteellista uudistusta esitetään tai vaaditaan toteuttavaksi silloin, kun jonkin ongelman korjaamiseksi ei ole nopeita konsteja. Rintamamiestalossa se voisi tarkoittaa aidan jättämistä korjaamatta sillä verukkeella, että joskus toteutetaan pihan kokonaisuudistus.

Mieleen saattavat tulla myös 1960-luvun rakennemuutos maaltapakoineen ja 1980-luvun "hallittu rakennemuutos" kasinotalouksineen. Jälkimmäinen oli pääministeri Harri Holkerin (kok) ja hänen sinipunahallituksensa vuonna 1987 lanseeraama termi.

Mielikuvat ovat ainakin osittain vääriä. Tätä mieltä on rakenneuudistusten maailmaan oppaaksi lupautuva valtiovarainministeriön budjettiosaston johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hänen mukaansa hallittu ja hallitsematon rakennemuutos viittaavat muuttoliikkeen kaltaiseen ilmiöön, kun taas uudistus on poliittinen päätös. Se toteutetaan muuttamalla lakeja ja asetuksia.

Käsite ei ole millään muotoa kansallinen. Se on kansainvälinen ja laajassa käytössä muun muassa Euroopan unionissa.

Euroopan keskuspankki (EKP) määrittelee termin verkkosivuillaan näin:

"Rakenneuudistuksilla tarkoitetaan toimia, joilla muutetaan talouden rakenteita eli niitä instituutioita ja sääntöjä, jotka määrittävät yritysten ja yksityishenkilöiden taloudellisen toimintaympäristön. Rakenneuudistuksilla pyritään varmistamaan, että talous on terve ja suorituskykyinen, jolloin sillä on myös paremmat valmiudet saavuttaa kasvupotentiaalinsa tasapainoisella tavalla."

Olli Kärkkäinen myöntää, että suomalaisissa puheissa ja pumaskoissa rakenneuudistus saatetaan mainita huolettomasti ilman konkreettista sisältöä. Toisaalta hänellä on luetella myös onnistuneen oloisia esimerkkejä.

– Peruskoulu-uudistus oli sellainen. Se ei liittynyt suoraan talouteen, mutta se tarkoitti hyvin laajoja rakenteellisia muutoksia. Tavoitteena oli parantaa kansan koulutustasoa ja tasa-arvoa, Kärkkäinen toteaa.

– Nyt oppivelvollisuusiän pidentäminen on samaa maata. Silläkin halutaan edistää oppimista ja vähentää syrjäytymistä sekä aikaansaada pitkällä aikavälillä positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Sitten on sote. Se on malliesimerkki jättimäisestä rakenneuudistushimmelistä, Iisakin kirkosta, jonka varjolla on koetettu ja koetetaan yhä tehostaa toimintaa ja tuottaa säästöjä ilman palvelujen heikentämistä.

Sotea voi tarkastella myös vertauskuvana vaikeuksille, joita uudistusten toteuttaminen Suomen kaltaisessa maassa kohtaa. Vanhoja rakenteita riittää kuin harjaterästä betonilinnan perustuksissa, ja puoluepoliittisessa järjestelmässä on liikaa eri suuntiin vetäviä toimijoita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kaksipuoluejärjestelmässä uudistuksia voi tosiaan olla helpompaa toteuttaa, Olli Kärkkäinen myöntää..

– Toisaalta vallan vaihtuessa niitä saatetaan myös vetää takaisin. Esimerkkejä ovat vaikkapa Britannian sosiaaliturvaremontti ja Yhdysvaltojen terveydenhuoltouudistus Obamacare.

Meillä vaikeuskerrointa lisäävät työmarkkinapuoli ja kolmikantajärjestelmä. Siitä huolimatta esimerkiksi eläkeuudistus toteutettiin kolmikannan voimalla melko sujuvasti.

– Jatkuvuus on se mitä kaivataan, sillä neljän vuoden vaalikausi on aika lyhyt. Siksi sosiaaliturvauudistusta valmistelemaan perustetun parlamentaarisen komitean toimiaika on kahdeksan vuotta. On hyvä, jos asiassa saadaan aikaan parlamentaarinen yhteisymmärrys ja pysyviä tuloksia.

Koronakriisin kaltainen poikkeustila voi avata saumoja rakenteellisten uudistusten käynnistämiselle ja edistämiselle.

– Mahdollisuuksia saattaa olla vaikkapa digitaalisuuden lisäämiselle, sillä globaali kriisi jättää jälkeensä pysyviä muutoksia. Lisäksi kriisitietoisuus on kaikilla tasoilla normaalia korkeampi, Olli Kärkkäinen pohtii.

Korkea kriisitietoisuus on usein sidoksissa muutosmyönteisyyteen.

– Kun kriisi on päällä, sopii toisaalta kysyä, onko poikkeustila oikea hetki tehdä muutoksia, jotka vaikkapa heikentävät joidenkin väestöryhmien asemaa.

Silti prosesseja kannattaa Kärkkäisen mielestä laittaa alulle.

– Isojen uudistusten valmistelu vie paljon aikaa, ja esimerkiksi kesto-ongelmaamme ikärakennetta kriisi ei muuta miksikään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.