Aliot

Kriiseissä varautuminen punnitaan

PUHEENVUORO

Kansalaisten näkökulmasta Suomen selviäminen kriiseistä riippuu paljolti siitä, miten kunnat selviytyvät tehtävistään kaikissa oloissa. Peruspalvelut ovat etupäässä kuntien järjestämisvastuulla. Tästä loogisesti seuraa kysymys, onko niin, että kunnan vastuulla olevien toimintojen ja kuntalaisten turvallisuuden varmistaminen on kunnan perustehtävän ydintä? Jos näin on, niin monessako kunnassa asia hahmotetaan tällä tavalla?

Valtiolla luonnollisesti on kokonaisvastuu yhteiskunnan toimivuudesta ja päälinjausten tekemisestä. Tämä muodostaa selvän jännitteen kuntien ja valtion välille myös elintärkeiden toimintojen turvaamisen näkökulmasta.

Ylen uutisoinnin (23.5.2020) mukaan noin kolmessakymmenessä kunnassa ympäri Suomea kunnanhallituksen päätösvaltaa on siirretty kunnanjohtajalle koronaepidemiasta johtuneen valmiuslain tarkoittamien poikkeusolojen toteamisen (16.3.) jälkeen. Suurimmassa osassa näitä kuntia vallan siirron on katsottu perustuneen valmiuslakiin ja sen pykälään 108, joka käsittelee kuntien hallinnon järjestämistä valmiuslain ollessa voimassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vallansiirtoihin on liittynyt kuitenkin ongelmia sekä juridiikkaan että jääviysasioihin liittyen. Ensinnäkään valtioneuvosto ei ole valmiuslain erityistoimivaltuuksien käyttöönoton yhteydessä aktivoinut lain pykälää 108. Toiseksi, monissa tapauksissa kunnanjohtaja on itse ollut valmistelemassa tai esittelemässä päätöstä vallansiirrosta itselleen.

On ymmärrettävää, että monet kunnat ovat joutuneet tekemään nopeita ratkaisuja itse tilanteessa, jossa epidemiatilanteen mahdollisesti pahentuessa muun muassa poliittisen päätöksenteon on pelätty halvaantuvan kokoontumisrajoitusten estäessä poliittisten elimien kokoontumisen perinteisin tavoin. Tästä näkökulmasta eräänlaiselle paniikkinappulan painamiselle on voinut olla syynsä, täytyyhän päätöksenteon toimia joka tilanteessa.

Taustalta heijastuu kuitenkin useita suomalaisessa kuntakentässä olevia puutteita, jotka kumpuavat varautumisen puutteista. Vakavin näistä on kokemattomuus vastaavista tilanteista, ja tämän myötä hyvin vähän käyty yhteinen keskustelu.

Turvallisuuden hallinnalla ja varautumisella ei perinteisesti ole nähty olevan strategisesti tärkeää roolia kunnallisessa päätöksenteossa ja voimavarojen ohjauksessa. Varautuminen ja sen osana valmiussuunnittelu on monessa kunnassa nähty palopäällikön hoitamaksi välttämättömäksi pahaksi.

Suomalaisessa kuntakentässä on vuosikymmenien ajan totuttu eräänlaiseen lintukotoajatteluun, koska kokemuksemme erilaisista kriiseistä, puhumattakaan poikkeusoloista, ovat olleet erittäin vähäisiä.

Monissa kunnissa etukäteinen varautuminen on jäänyt toissijaiseen osaan. Tämä on epäilemättä vaikuttanut suuresti myös juridisiin sekä toimivaltasuhteiden epäselvyyksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toimivaltasuhteiden selkeys olisi kuitenkin tärkeää siksi, koska turvallisuuden ylläpito niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissa on verkottuneesta tekemisen tavasta johtuen yhä enemmän eri toimijoiden väliseen yhteistoimintaan perustuvaa.

Tarkastelujemme mukaan suomalaiset kunnat voidaan varautumisasioissa luokitella edelläkävijöihin, normaaleihin suorittajiin ja perässähiihtäjiin. Suurissa kaupungeissa nämä toiminnot ovat keskimäärin paremmalla tolalla kuin pienemmissä kunnissa, joissa kärsitään monesti niin resurssipulasta kuin osaamattomuudesta valmiusasioissa.

Kuntakenttään ei ole saatu normaalioloissa jalkautettua sellaista toimintakulttuuria, jossa olisi sijaa erityisemmälle asiantuntijuudelle etukäteisen varautumisen tai kriisinaikaisen toiminnan näkökulmasta.

Vähimmäistavoitteena on, että kunnissa tulee olla erilaisissa turvallisuustilanteissa selkeät ja yksinkertaiset hallintomallit ja vastuut. Vallitseva kriisitilanne antaa kunnille erinomaisen mahdollisuuden tämän asian kehittämiselle.

Pekka Juntunen, hallintotieteen tohtori, tutkija; Jari Stenvall, professori; Veli-Pekka Nurmi, dosentti; Tampereen yliopisto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.