Aliot

Kun hiiri kissalle perustulokokeilua ompeli

Perustulosta keskusteltiin vilkkaasti ja nyt puretaan kokeilun tuloksia.
Perustulosta keskusteltiin vilkkaasti ja nyt puretaan kokeilun tuloksia.

ALIO

Taloudellisista ja ajallisista resursseista johtuen kokeiluun ei voitu ottaa mukaan muita väestöryhmiä, eikä myöskään verotusjärjestelmää ehditty muokata kokeilua tukevaksi. Kokeilu eteni kuitenkin lainsäädäntövaiheeseen ja perustuslakivaliokunnan myönteisen lausunnon jälkeen se hyväksyttiin eduskunnassa.

Samalla tehtiin historiaa. Koskaan aiemmin ei ollut toimeenpantu missään päin maailmaan pakollista, satunnaistettua ja maanlaajuista perustulokokeilua.

Perustuloa kokeiltiin vuosina 2017–2018 ja sen vaikutuksia arvioidaan Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kankaan johtamassa tutkimusryhmässä. Arviointitutkimuksen toteutuksesta vastaa Kelan tutkimusyksikkö yhdessä VATT:n, Helsingin yliopiston, Turun yliopiston, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Mielenterveyden keskusliiton ja ajatuspaja Tänkin kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensimmäiset arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin pian kokeilun jälkeen helmikuussa 2019 ja nyt toukokuun alussa julkaistiin lisää tuloksia, jotka perustuvat osin uusiin aineistoihin. Kokeilua arvioitiin sekä rekisteri-, kysely- että haastatteluaineistojen avulla, jotta saataisiin mahdollisimman luotettava kuva perustulon vaikutuksista. Mutta miten kävi?

Kokeilussa oli selkeä koeryhmä, joka sai perustuloa, ja identtinen kontrolliryhmä, joka jatkoi voimassa olevan työttömyysturvan piirissä sen ehtoja noudattaen. Kokeilusta piti tulla ”kissalle takki”, mutta tuliko edes kukkaroa?

Kokeilua leikeltiin jo ennen lain hyväksymistä. Toimeenpanovaiheessa kankaasta ei ollut tulossa enää takkia tai housuja, vaan liivit.

Kokeilubudjetin pienuudesta johtuen kokeiluun poimittiin satunnaisotannalla vain peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia. Kokeilussa ei voitu kokeilla eri perustulon tasoja, eikä perustuloa myöskään verotettu pois tulojen noustessa.

Perustulo oli lisäksi vain osittainen, sillä puhtaan perustulon maksaminen kokeiluun osallistujille olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Lisäksi perustulon ylittävät sosiaaliedut tuli hakea Kelasta ja samalla perustulon saaja joutui näiden etuuksien ehtojen piiriin. Kaikilta osin "perustulo" ei ollut siis ehdoton perustulo.

Kangasta kuitenkin mittailtiin yhä liivejä varten. Mitä tulee työllisyyteen, tuloksissa ei havaittu merkittävää eroa perustuloa saaneiden ja vertailuryhmän välillä.

Toki jo ennen kokeilua oli tiedossa, että työllistyminen ei pidempään työttömänä olleilla ole välttämättä kiinni omasta motivaatiosta tai taloudellisista kannustimista, vaan taustalla on usein esimerkiksi terveydellisiä ongelmia. Subjektiivinen hyvinvointi oli puolestaan monella eri mittarilla mitattuna selvästi parempi perustuloa saaneilla kuin vertailuryhmässä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteiskunnallisten kokeilujen arviointi on monin tavoin haastavaa johtuen siitä, että ne toteutetaan elävässä elämässä osana ihmisten arkea. Vuoden 2018 alussa jouduttiin toteamaan, että liivien sijasta kankaasta on tulossa kukkaro. Tuolloin toimeenpantiin nyt jo kuopattu aktiivimalli.

Vaikka aktiivimallin arviointi ei osoittanut sen kummempia työllisyysvaikutuksia, vaikutti se kuitenkin työttömien työnhakijoiden käyttäytymiseen ja samalla teki perustulokokeilun arvioinnista paljon vaikeampaa.

Aktiivimallissa työttömän työnhakijan tavoitteena oli saada mallin ehdot täytettyä välttääkseen taloudelliset sanktiot. Tämä on voinut lukita työnhakijat tilaan, jossa he eivät ehdi tai ole motivoituneita hakemaan pidempiaikaista työtä tai ylipäätään suunnittelemaan pitkäjänteisemmin omaa työllistymisen polkuaan. Toisaalta se on voinut nimensä mukaisesti aktivoida työttömiä ja lisätä heidän työllistymisen mahdollisuuksiaan. Perustulokokeilun kannalta vaikutusten suunnalla ei ole merkitystä – leikkuuhommat menivät pieleen ja kukkarosta olikin tulossa rusetti.

Perustulo ja aktiivimalli ovat monin tavoin toistensa vastakohtia ja niiden vaikutukset voivat kumota toisensa. Perustulo perustuu ajatukseen vapaudesta – yhtäältä negatiiviseen vapauteen valtiovallasta ja toisaalta positiiviseen vapauteen toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Aktiivimalli puolestaan rajoitti näitä molempia vapauksia lisäämällä valvontaa ja sanktiointia.

Perustulokokeilun tulokset hyvinvoinnin lisääntymisestä voivat siis johtua joko perustulosta itsessään tai siitä, että perustulon saajia eivät koskeneet aktiivimallin määräykset. Koska aktiivimalli päätettiin toimeenpanna kesken perustulokokeilun, kysymykseen siitä, kumpi selitys on oikeampi, ei tulla koskaan saamaan vastausta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kokeilun onnistumisen vuoksi kontrolliryhmästä olisi tullut ottaa noin 2 000 hengen otos, joka olisi vapautettu aktiivimallin sanktioista ja joka olisi jatkanut vuoden 2017 lainsäädännön mukaisessa tilanteessa vuoden 2018 loppuun sakka. Tällöin kokeilun arvioinnissa olisi saatu luotettavasti todennettua perustulon vaikutus työllisyyteen.

Suomi pääsi maailmankartalle perustulokokeilulla, mutta loppujen lopuksi kävi kuin sadun hiirelle, joka ompeli kissalle housuja. Ei tullut housuja, ei edes rusettia. Eipä taida toisaalta kissakaan enää kiusata hiiriä.

Minna Ylikännö on ryhmäpäällikkö, Kelan tutkimuksessa ja Olli Kangas työelämäprofessori, Turun yliopisto, ohjelmajohtaja, Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.