Aliot

Kestävästä kehityksestä pandemian jälkeinen globaali yhteinen hyvä?

ALIO

Koronapandemia on nostanut kansainvälisen keskinäisriippuvuuden kaikkien näkyville. Viruksen kulkeutuminen lähes jokaiseen maailman kolkkaan kertoo ihmisten liikkuvuudesta. Hengityssuojainten saatavuus riippuu tuotantokapasiteetista maapallon toisella puolella. Ruokakaupan hyllyt täyttyvät monimutkaisten arvoketjujen tuloksena. Testien, rokotteiden ja muun tutkimustiedon nopea kehittyminen on osoitus aktiivisesta maailmanlaajuisesta tutkijaverkostosta.

On aika tarkastella koronavastetta myös maailmanlaajuisesta perspektiivistä. Hyvinvointi meillä tai missä tahansa muualla on riippuvainen toisten tilanteesta. Millaiseksi maailma muotoutuu pandemian jälkeen ei ole Suomelle yhdentekevää. Miten ja kuka huolehtii yhteisistä toimista?

On tärkeää, että monenvälinen järjestelmä ja YK ovat foorumeita tähän keskusteluun. Ja on tärkeää, että Suomi ja Euroopan unioni osallistuvat tämän suunnan muotoutumiseen ja vaikuttavat kenen ehdoilla ja millä arvoilla

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

toipuminen pandemiasta tehdään.

Vuonna 2015 YK:ssa hyväksyttiin kunnianhimoinen kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Kunnianhimo perustui sekä edellisen 15 vuoden myönteisen kehityksen myötä syntyneeseen innostukseen – maailman lapset oli saatu yli 90 prosenttisesti peruskouluun, äärimmäinen köyhyys puolitettua – että sen puutteisiin. Tarvittiin laajempi, eri alojen ja maiden keskinäisriippuvuutta paremmin ymmärtävä agenda. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä 17 tavoitetta.

Agenda 2030:n keskeisenä ideana on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin ja että kenenkään kestävä kehitys ei oikeastaan toteudu, ellei kaikkien toteudu. Mukana on terveystavoite, myös maailmanlaajuisten terveysriskien hallitseminen, sekä äärimmäisen köyhyyden poistaminen kokonaan. Mutta mukana on myös yhteiskuntien sisäisen eriarvoisuuden vähentämistä, kestäviä kulutustottumuksia, sekä laadukasta oppimista koskevia tavoitteita.

Koronan sosioekonomisista vaikutuksista maailmanlaajuisesti alkaa olla yhä enemmän arvioita. Ne ovat todella huolestuttavia. Akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrä uhkaa kaksinkertaistua lähes 265 miljoonaan ihmiseen, arvioi Maailman ruokaohjelma WFP. Koronakriisi vie työt yli puolelta afrikkalaisista, ennakoi YK:n kehitysohjelma UNDP. Demokratiajärjestö International IDEA nostaa esiin, että vaaleja on siirretty 47 maassa. International Crisis Group esittää pandemian vaikuttavan yhteiskuntien ja maailman vakauteen huolestuttavasti.

Voisiko koronakriisin myötä maailmanlaajuisesta kestävästä kehityksestä tulla globaali yhteinen hyvä? Globaalin yhteisen hyvän ajatuksena on, että tietyt maailmanlaajuisesti tärkeät asiat eivät ole minkään yhden valtion yksin ratkaistavissa. Ne edellyttävät toimia niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin ja ovat näistä toimista keskinäisriippuvaisia. Perinteisesti tällaisina on pidetty ilmaston tai luonnon monimuotoisuuden kaltaisia asioita. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarkasteltaessa maailmanlaajuista kestävää kehitystä globaalina yhteisenä hyvänä, se muuttuu osaksi kansallista koronakriisin ratkaisupalettia. Maiden kannattaa varmistaa kansainvälisellä yhteistyöllä, että pandemia saadaan hallintaan nopeasti kaikkialla maailmassa. Muiden maiden vakaus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, terveydenhuollon, talouksien tai ruokaturvan romahtamisen välttäminen ja ilmaston edellyttämien loikkien aikaansaaminen luovat edellytyksiä omien yhteiskuntien kehitykselle ulos kriisistä. Työtä yhteisen hyvän eteen kannattaa tehdä yhdessä.

Kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, voi antaa globaalin yhteisen hyvän kehikon, kun mietitään keinoja rakentaa pandemian jälkeistä maailmaa entistä paremmaksi. Se tunnustaa ihmisiin, hyvinvointiin, luontoon, rauhaan ja kumppanuuksiin liittyvät ristiin vaikutukset sekä eri maiden keskinäisriippuvuudet, jota tässä aikakaudessa tarvitaan.

Suomi on YK:ssa saanut korkean profiilin kestävän kehityksen tavoitteiden tukijana. Kansalliset toimintamallit, kuten vuosittain seurantatietoon perustuva Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tarkastelu, ovat kansainvälistä huippua. Nyt Suomelle tarjoutuu mahdollisuus olla kokoaan suurempi vaikuttaja, jos sen kansallinen koronastrategia katsoo myös omia rajoja laajemmalle.

Kirjoittaja toimii kehityspolitiikan neuvonantajana ulkoministeriössä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
S.F.
Kaukana hyvästä
Maapallon väestömäärän jatkuva kasvu vesittää kaikki puheet kestävästä kehityksestä. Liikakansoitus toimii jatkuvana moottorina, joka puskee kehitysmaiden ihmisiä kohti Eurooppaa paremman elämän toivossa. Turvapaikkapolitiikka ei ole kestävä ratkaisu ongelmaan. Vaikka ottaisimme Suomeen 10 miljoonaa pakolaista, saman verran olisi pian tulossa lisää. Ja ilmastonmuutos lisää vain painetta. Meitä on täällä yksinkertaisesti vain liikaa. Tämä on se epämiellyttävä totuus, jota kaikki eivät halua vieläkään myöntää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.