Aliot

Alio: Eriarvoistuminen näkyy elinikäisen lapsettomuuden kasvuna

Syntyvyys on vajonnut vuoden 2010 jälkeen kaikissa Pohjoismaissa, Suomessa kaikkein alimmas.

Pohjoismaista syntyvyyden laskua pidetään yllättävänä. Syntyvyys pysyi näissä maissa 1970-luvun alusta viime aikoihin asti huomattavan vakaana ja korkeammalla kuin monessa muussa, etenkin itäisen ja eteläisen Euroopan maassa.

Syynä Pohjoismaiden korkeaan syntyvyyteen on pidetty sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sitä, että hyvinvointivaltiot tukevat perheitä hoivavastuussaan ja työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Iso kysymys on, miksi syntyvyys on nyt laskenut näissä tasa-arvon mallimaissa.

Johdan Turun yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta "Falling Fertility and the Inequalities Involved" (Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus, NEFER). Tutkimme syntyvyyden muutoksia ja sitä, millaista eriarvoisuutta muuttuvaan perheenmuodostukseen liittyy. Seuraamme rekisteriaineistojen avulla naisten ja miesten elämänkulkuja: lastensaantia, avo- ja avioliittoja, ja esimerkiksi koulutus- ja työssäkäyntihistorioita, näiden yhteyksiä etsien.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksemme, jotka koskevat 45-vuotiaiden miesten ja 40-vuotiaiden naisten (lähes) lopullisia lapsilukuja, kertovat eriarvoisuuden muuttuvasta yhteydestä syntyvyyteen. Koulutusryhmittäiset erot ovat selvimmät kokonaan lapsettomaksi jäävien osuuksissa.

Koulutusryhmittäiset erot lapsettomaksi jäämisessä ovat miehillä suuria ja pysyviä. Suomessa perusasteen koulutuksen varassa olevista 45-vuotiaista miehistä jo yli kolmannes on lapsettomia, ja keskiasteen koulutuksen saaneista melkein kolmannes. Korkeasti koulutetuilla miehillä lapsettomien osuus jää runsaaseen viidennekseen.

Naisilla koulutuksen ja lapsettomaksi jäämisen yhteys on muuttunut. Aiemmin lapsettomaksi jääminen oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Lapsettomuus on kuitenkin yleistynyt vähemmän koulutetuilla naisilla mutta korkeasti koulutetuilla ei lainkaan. Lapsettomaksi jäävien osuus on jo suurin vähän koulutetuilla naisilla.

Keskimääräiset lapsiluvut kertovat osin toista tarinaa, koska myös monilapsisuus on yleisempää naisilla ja miehillä, joilla ei ole keskiasteen jälkeistä koulutusta.

Kun vähän koulutettujen lapsiluvut jakautuvat vahvemmin sekä lapsettomuuteen että monilapsisuuteen, yhä harvemman lopullinen lapsiluku on juuri kaksi.

Korkeasti koulutettujen lopulliset lapsiluvut ovat yhtenäisempiä. Kaksi lasta lopullisena lapsilukuna on yleisempi kuin matalammin koulutetuilla, eikä kaksilapsisten osuudessa näy vähenemistä.

Lastensaanti kytkeytyy vahvasti parisuhteiden dynamiikkaan. Lapsettomaksi jääneistä valtaosa ei ole koskaan ollut avo- tai avioliitossa, tai takana on lyhyitä avoliittoja.

Suuret lapsiluvut puolestaan ovat usein uusperheiden ansiota. Syntyvyyden koulutusryhmittäiset erot kytkeytyvät näihin prosesseihin. Sekä ”ikisinkkuus” että liittojen purkautuminen ovat yleisempiä vähän koulutetuilla miehillä ja naisilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perhe pääsääntöisesti tuottaa hyvinvointia ja suojaa yksilöä riskeiltä. Perheenmuodostuksen sosioekonomiset erot voivat myötävaikuttaa huono-osaisuuden kasautumisen elämänkuluissa ja sukupolvien yli. Kun perhesuhteiden puuttuminen tai niiden epävakaus yhdistyvät heikkoon työmarkkina-asemaan, jäävät perheen suojaa vaille todennäköisimmin he, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Näyttää siltä, että pohjoismaisissa tasa-arvon ja perheiden tukemisen mallimaissa työuran ja perheen yhteensovittaminen onnistuu korkeasti koulutetuilta miehiltä ja naisilta. He ovat useimmin saaneet toivomansa pari lasta. Kääntöpuolena on, että perheiden muodostuksen ja vakauden esteet kasautuvat yhä enemmän vailla keskiasteen jälkeistä tutkintoa oleville miehille ja naisille, joilla työurat ja parisuhteet ovat katkonaisia tai puuttuvat kokonaan.

Kirjoittaja on dosentti, erikoistutkija ja tutkimusryhmän johtaja Turun yliopistossa ja INVEST-lippulaivassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.