Aliot

Alio:Suomalaisnaisilla merkittävä rooli YK:n historiassa

YK:n perustamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta vuonna 2020. Suomalaisnaisia on ollut merkittävissä YK-tehtävissä läpi organisaation historian.

YK perustettiin 1945 ja sen tavoitteena on rauhan turvaaminen, ihmisoikeuksien parantaminen ja turvallisuuden takaaminen kansainvälisen yhteistyön kautta. Sukupuolten välinen tasa-arvo kirjattiin jo YK:n peruskirjaan ja ihmisoikeuksien julistukseen.

YK:ssa suomalaiset naiset ovat käyttäneet verrattain varhain saatuja perusoikeuksiaan puolustamalla heikommassa asemassa olevia, sekä oman että muiden maiden tyttöjä ja naisia.

Naisten aseman toimikunta aloitti työnsä 1946. Toimikunta antaa suosituksia ja raportteja naisten oikeuksista ja tasa-arvo-ongelmista.

Suomalaisia naisvaikuttajia on toiminut YK:ssa jo ennen Suomen liittymistä YK:n jäseneksi 14.12.1955. Ministeri Tyyne Leivo-Larsson (1902–1977) oli suurlähettiläänä ensimmäinen nainen Suomesta. Hän edusti Suomea muun muassa YK:n ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleiskokouksissa 1950-luvun alussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös kansanedustaja Hertta Kuusinen (1904–1974) toimi Naisten kansainvälisen demokraattisen liiton WIDF:n puheenjohtajana. Kuusinen oli mukana Helsingissä 1955 pidetyssä kansainvälisessä rauhankokouksessa, jossa Suomea vietiin YK:n jäseneksi.

YK:n yleiskokous antoi 1967 julistuksen naisia koskevan syrjinnän lopettamisesta.

1970-luvulla feministisen liikkeen ja osaltaan kehitysmaiden ongelmien myötä naisten merkitys ratkaisijoina tunnustettiin. Oikeusministeri Inkeri Anttila (1916–2013) väitteli oikeustieteen tohtoriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toimi YK:n kriminaalipolitiikan maailmankongressin puheenjohtajana 1975.

Vahvoihin YK-vaikuttajiin kuuluivat myös ministeri Helvi Sipilä (1915–2009) YK:n apulaispääsihteerinä ja YK:n sosiaalisen kehityksen ja humanitaaristen asioiden keskuksen ensimmäisenä naisjohtajana 1972– 980, sekä Helvi Saarinen (1920–1996), joka toimi Suomen YK-liiton puheenjohtajana 1975–1979. Molemmat olivat edustajana monissa naisten asemaa käsittelevissä YK-kokouksissa.

YK:n alainen Naistenrahasto Unifem on Helvi Sipilän perustama.

1979 naisten syrjinnän poistamista koskeva YK:n yleissopimus hyväksyttiin. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 1980 ja ratifioi sen 1986.

1980-luvulla naiset ja kehitys -teemasta tuli pysyvä osa YK:n kehityskeskustelua.

1990-luvulla vähemmistöjen oikeuksien tunnustaminen vaikutti myös tyttöjen ja naisten oikeuksiin. Naisnäkökulma tuli YK-konferensseihin.

Naisvaikuttajiin kuuluivat puolustusministeri Elisabeth Rehn (1935-), joka on YK:n pääsihteerin erityisedustajana 1999, YK:n alipääsihteerinä ja UNMIBH:n poliittisena johtajana YK:n korkea-arvoisin suomalaisnainen. Myös vuosina 1963–1990 Suomen YK-liiton pääsihteerinä toiminut Hilkka Pietilä (1931–2016) osallistui kaikkiin neljään naisten maailman konferenssiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus.

Presidentti Tarja Halonen (1943-) toimi YK:n väestö- ja kehityskonferenssin korkean tason työryhmän ja YK:n kestävän kehityksen paneelin rinnakkaispuheenjohtajana ja on YK:ssa yhä naisten asemaa ajavissa tehtävissä. Halonen oli Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Pekingin naisten maailmankonferenssissa ja YK:n vuosituhathuippukokouksen toinen puheenjohtaja.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta (1946-) työskenteli uhrientunnistuksessa kansainvälisissä kriiseissä, puheenjohtajana UN Womenissa ja Suomen 1325-verkostossa. Marjatta Rasi (1945-) oli ensimmäinen nainen Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa 1998–2005 ja YK:n historian ensimmäinen nainen talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtajana 2004.

Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi 2022–2024, joten on hyvä muistaa, että suomalaiset naiset ovat vaikuttaneet lasikattojen murtumiseen. Suomalaisnaiset ovat tehneet vuosikymmeniä työtä YK:ssa, että tytöt ja naiset kaikkialla maailmassa voisivat elää hyvää elämää.

Kirjoittaja on historioitsija ja YK:n 75-vuotisjuhlavuoden koordinaattori Suomen YK-liitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.