Aliot

Alio: Kaikkia liikuttava lasten ja nuorten liikunta

Liikuntapoliittisessa selonteossa (2018) todetaan fyysisen kokonaisaktiivisuuden vähentyneen merkittävästi. Liikkuminen on polarisoitunut: osalle se on keskeisin elämänsisältö ja osa liikkuu vain välttämättömimmän verran.

Vähäisen fyysisen aktiivisuuden, runsaan istumisen ja huonon fyysisen kunnon kustannukset ovat yhteiskunnalle korkeat, arviolta 3,2-7,5 miljardia euroa vuodessa. Vaikka ei kustannuksista piittaisikaan, terveen mielen, hyvän olon, toimintakyvyn ja terveyden vuoksi 2020-vuosikymmenellä on otettava suuri harppaus parempaan liikunta-aktiivisuteen.

Harppauksen tarve koskee myös lapsia. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksessa liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrää selvitettiin liikemittareiden avulla. Havaittiin, että suomalaiset lapset ja nuoret nukkuivat keskimäärin reilut seitsemän tuntia vuorokaudessa. Yli puolet valveillaoloajastaan he viettivät istuen tai makuulla, ja reilun neljänneksen ajasta he liikkuivat kevyesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Reippaaseen ja rasittavaan liikkumiseen käytettiin kymmenesosa valveillaoloajasta. Kolmannes lapsista ja nuorista (9−15-vuotiaat) saavutti liikuntasuosituksen mukaisen liikkumisen määrän, joka on vähintään tunti liikuntaa päivässä. “Keskimäärin”-arviot peittävät tiedon, että polarisaatio on ongelma myös lasten liikkumisessa. Osa lapsista liikkuu hyvin paljon ja osa vähän (0−2 päivänä viikossa).

Terveyttä edistävän liikunnan turvaamisen tarve liittyy erityisesti kumpaankin ääripäähän. Miten saada liikkumattomat liikkeelle, ja vastaavasti hyvin paljon lajinomaisesti treenaavat harjoittelemaan riittävän monipuolisesti ja ikäryhmälle sopivalla tavalla.

Selvityksen mukaan liikunnan esteiksi lapset ja nuoret kokevat liikunnan harrastamisen kalleuden, terveysongelmat, liikuntaan sisältyvän liiallisen kilpailullisuuden sekä liikunnan merkityksettömyyden. Paljon liikkuvat, usein urheiluseuroissa harrastavat lapset, valitsevat lajinsa aina vain varhemmin.

Lajinomainen harjoittelu saattaa yksipuolistaa liikuntaa ja haitata motoristen taitojen monipuolista kehittymistä, jonka seurauksena voi olla ylirasitusoireita, urheiluvammoja ja jopa liikunnallisen elämäntavan estyminen.

Hallitusohjelmassa todetaan, että liikunnallinen elämäntapa ja arki on tärkeää omaksua jo lapsena. Turku on "kaikkia liikuttava”. Sen edistämiseksi Turussa toteutetaan Turku Future Sports -toimintakonseptia, ja tehdään kaupungin liikuntapalvelukeskuksen koordinoimana merkittävää alueellista yhteistyötä myös lasten terveyttä edistävän liikunnan saralla.

Turun ammattikorkeakoulun tehtävä tässä verkostossa on lisätä lasten terveyttä edistävän liikunnan ja kuntoutuksen osaamista alueella. Turku Future Sports -verkosto vaikuttaa niin, että tehtävä ei jää mihinkään korkeakoulusiiloon, vaan osaamisen kumuloituminen on yhteinen huoli. Sen myötä esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijat suorittavat opintoihin liittyvää harjoittelua Liikkuva koulu -toiminnassa, Turun Seudun Urheiluakatemiassa ja urheiluseuroissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osaamisen kumuloitumista edistää myös se, että yhteistyötahot käyttävät ja kehittävät ammattikorkeakoulun palveluita. Vastikään ammattikorkeakoulun fysioterapiapalveluiden ja Liikuntalaboratorion tiloissa kävi kuhina, kun TPS juniorijalkapallon 10−18-vuotiaille oli tarjottu mahdollisuus osallistua yksilölliseen kehon liikkuvuuden ja hallinnan arviointiin sekä ohjaukseen.

Uusina avauksina lasten ja nuorten terveyttä edistävän liikunnan osaamiseksi Turun ammattikorkeakoulu aloittaa kuntoutus- ja liikuntaosaamista integroivan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ensi syksynä, ja tavoittelee liikunnanohjaajakoulutuksen käynnistämistä vuonna 2022.

Kuntoutuksen ja liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää osaamista liikunta- ja terveysalan rajapinnalla niin, että terveyttä edistävän liikunnan kysymyksissä ei ole väliä, osaako "esittää huolensa oikealle taholle”.

Opiskelijat pääsevät katsomaan integraatiokysymystä laajasti koko Suomen mittakaavassa, sillä opintoihin kuuluu jaksoja, joista vastaavat Turun lisäksi Jyväskylän, Seinäjoen, Lahden, Lapin ja Savonian ammattikorkeakoulut omine yhteistyöverkostoineen. Nämä ovat askeleita ratkaista kaikkia liikuttavaa lasten ja nuorten liikuntaaktiivisuutta.

FT Ursula Hyrkkänen on Kuntoutusalan johtava yliopettaja ja Marjut Putkinen yliopettaja, molemmat Terveys- ja hyvinvointi Turun ammattikorkeakoulussa. Markus Kalmari on liikuntapalvelujohtaja, Turun kaupunki.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.