Aliot

Alio: Varhaisen itsenäistämisen hinta

Suomalaista kasvatuskulttuuria on luonnehdittu lasten aikaista itsenäisyyttä ja omatoimisuutta arvostavaksi. Varhaisen itsenäistymisen ideaali heijastuu muun muassa alakouluikäisten koulupäivien rakenteissa.

Suomalaislapsilla on kansainvälisesti tarkastellen tiiviit mutta lyhyet koulupäivät. Pienten alakouluikäisten iltapäiviin ja aamuihin kertyy useita yksinolon tunteja, joista lasten odotetaan selviytyvän.

Yksinoloa pelkäävät ja aikuista kaipaavat lapset herättävät Suomessa huolta, kun taas toisissa maissa pienen alakouluikäisen yksinjättäminen saattaa olla jopa laissa kiellettyä.

Itsenäisyyden ideaali jatkuu myöhemmissäkin kehitysvaiheissa. Toisin kuin etelä-eurooppalaisissa kulttuureissa, joissa aikuistuvat lapset saattavat asua vanhempiensa kanssa pitkään, pidetään suomalaisen vanhemmuuden häpeällisenä epäonnistumisena kotiin liian vanhoiksi jumittuneita nuoria.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

MLL:n Vanhempainpuhelimen palveluihin ottavat monesti yhteyttä täysi-ikäisten nuorten vanhemmat, jotka ovat ahdistuneita ja huolissaan lapsestaan, jolle aikuistuminen on haasteellista, eikä itsenäistymisen merkkejä ole näkyvissä. Konkreettisia keinoja tukea ja auttaa ei löydy, ja vanhemmat tuntevat toivottomuutta ja häpeää tilanteesta.

Itsenäistyminen vanhemmista on tärkeä kehitystehtävä, joka vaatii aikaa. Joillekin nuorille lapsuudenkodista yksin muuttaminen tuntuu ratkaisuna turvattomalta ja ahdistavalta.

Asuntolamallisia, yhteisöllisiä asumismuotoja on kuitenkin vähän tarjolla nuorille aikuisille, jotka eivät opiskele. Moni nuori joutuu muuttamaan omilleen yksin, haluamattaan.

Lasten ja nuorten puhelimessa 20-vuotiaiden koti-ikävä on tuttu ilmiö. Monesti yksinäisyyden kokemus ja se, ettei tunne pärjäävänsä, on hävettäväksi koettu asia. Yksinpärjäämisen ja riippumattomuuden ideaali leijuu paineena nuorten yllä. Miksi meillä pitää pärjätä yksin?

Nuorten nopean itsenäistymisen paine ja arvostus näkyy myös yhteiskunnallisissa päätöksissä. Oikea koulutusura on osattava määritellä jo varhain, monesti jo peruskoulun päättyessä. Eri koulutusalojen testailu, mahdollisuudet välivuosiin ja muihin nuoruuden identiteettiin luontevana kuuluviin kokeiluihin ja etsimisiin, on minimoitu.

Yhteiskunnan kannalta on ymmärrettävää pyrkiä saamaan nuorista hyödyllisiä ja tuottavia kansalaisia mahdollisimman pian. Samanaikaisesti on tiedostettava, että kehitystä on vaikea kiirehtiä ja hyvinvoinnin kannalta kiireellä voi olla tuhoisia seurauksia.

Tällä hetkellä nuorille kasautuu paljon paineita. Kartoitukset kertovat lukiolaisten stressin kasvaneen ja uupumuksen olevan yhä yleisempää. Yhä useampi alle 25-vuotias on eläkeläinen. Alle 30-vuotiaiden yleinen työkyvyttömyyssyy löytyy mielenterveyden ongelmista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nuoriin aikuisiin kohdistuvia odotuksia ja päätöksiä tehtäessä unohdetaan monesti, että täysi-ikäiset eivät ole vielä kehityksellisesti valmiita. Persoonallisuuden kehitys ei pääty 18 ikävuoteen, vaan identiteettiä muokataan ja persoonallisuuden rakenteita vahvistetaan ja paikataan pitkälle aikuisuuteen saakka. Aivotkin kehittyvät ja kypsyvät vielä yli 20 ikävuoden.

Osa nuorista soljahtaa aikuisuuteen helpommin, mutta iso osa tarvitsee tuekseen vielä pitkään aikuista, joka kannustaa, ohjaa ja rohkaisee.

Ne nuoret, joilla ei ole kannattelevia aikuisia lähellään, tarvitsevat syrjäytymispuheesta irrotettua, leimaamatonta tukea aikuistumiseensa; yhteisöllisempiä mahdollisuuksia itsenäistyä ja rakentaa itseään yhdessä muiden kanssa. Myös kulttuuristen mallien ravistelu ja päivittäminen voi olla tarpeen: Vanhempien tuki nuorelle aikuiselle ei ole häpeä.

Itsenäistyvistä nuorista on lupa välittää ja huolehtia. Kaikessa ei pidä onnistua, kehityksessä on lupa taantua ja kotiin saa myös palata voimia keräämään.

Syntyvyyden vähentyessä jokaisen nuoren hyvinvoinnin ylläpitäminen tulee yhä merkityksellisemmäksi. Meillä ei ole varaa kadottaa yhtään.

Kirjoittaja on auttavien puhelinten päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Essi
Ihan totta
Kun 18-vuotiaana muutti omilleen, niin se oli inhottavaa, ja olo oli yksinäinen. Sitä kesti ainakin pari vuotta, enkä ollut mitenkään ”tuottava yhteiskunnan yksilö”.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.