Aliot

Alio: Hyvinvointitaloutta tarvitaan kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi

Suomi on tehnyt EU-puheenjohtajuuskaudellaan monia tärkeitä avauksia Euroopan suuntaan. Yksi näistä on hyvinvointitalous. Se tarkoittaa yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa, jossa ihmiset ja heidän hyvinvointinsa asetetaan politiikan ja päätöksenteon keskiöön.

Euroopan työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta vastaavat ministerit hyväksyivät Suomen johdolla lokakuussa päätelmät, joissa komissiota ja EU:n jäsenmaita kehotetaan ottamaan kaikkien ihmisten hyvinvointi järjestelmällisesti huomioon politiikkaa suunniteltaessa. Päätelmissä korostettiin poikkihallinnollista tavoitteenasettelua ja yhteistyötä, EU-politiikan välineiden uudenlaista hyödyntämistä sekä määrätietoisia investointeja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Hyvinvointia tavoitteleva poliittinen ajattelu on vahvistunut ympäri maailman, joten se on erittäin tervetullut teema myös EU-tason keskusteluun. Hyvinvointitalouden teemoja ovat nostaneet esiin tutkijat, kansalaisyhteiskunnan toimijat sekä kansainväliset yhteistyöjärjestöt kuten YK ja OECD.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hyvinvointitalouden edelläkävijämaat, Uusi-Seelanti, Islanti ja Skotlanti, ovat perustaneet Hyvinvointitaloushallitukset-aloitteen tukemaan keskinäistä yhteistyötään hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteiskuntapolitiikan suunnan muuttamiseksi.

Miksi hyvinvointitalous kiinnostaa erilaisia toimijoita ympäri maailman juuri nyt?

Keskustelun taustalla on vahva tarve pohtia uusiksi yhteiskuntamme arvoperustaa ja politiikan päämääriä. Bruttokansantuotteen kasvu tai osakekurssien nousu ei tarjoa ratkaisua sosiaalisiin ongelmiin, eriarvoisuuteen, poliittisten vastakkainasetteluiden kärjistymiseen, saati ilmastokriisin. Sen sijaan ihmiset kaipaavat kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa ja toimia, joilla puututaan syrjäytymiseen ja eriarvoistumiseen sekä varmistetaan myös tulevien sukupolvien hyvinvointi.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden
teemana hyvinvointitalous jäi sikäli vaillinaiseksi, että hyvinvointitalouden ekologinen kestävyys ja tulevien sukupolvien hyvinvointi puuttuivat siitä lähes kokonaan. Sosiaali-, terveys- ja työllisyyssektoreiden esittämä tulkinta hyvinvointitaloudesta nojaa ”sosiaalipoliittiseen hyvän kehään”, jossa ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia.

Jos investoimme hyvinvointiin, esimerkiksi terveyteen ja osallisuuteen, saamme aikaan vahvempaa talouskasvua ja tasapainoisen julkisen talouden. Tämä taas mahdollistaa uudet investoinnit hyvinvointiin.

Lähestymistapaa pitää laajentaa, sillä yhteiskunnissamme talouskasvu on toistaiseksi kytkeytynyt tiiviisti luonnonvarojen kulutuksen kasvuun. Jos emme pysty irtautumaan ekologisesti kestämättömistä talouden rakenteista, pitkän aikavälin hyvinvointi ei edellä kuvatun ”hyvän kehän” kautta tule turvattua. Hyvinvointitalouden ekologiset reunaehdot on otettava huomioon politiikassa. Tulevien sukupolvien hyvinvointia ei voida taata ilman ympäristön kantokyvyn kunnioittamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Loppusyksystä Helsingissä järjestetyssä Beyond Growth -konferenssissa yli 150 asiantuntijaa kirjoitti suositukset, joiden tavoitteena on tukea siirtymää kohti kestävää hyvinvointia tukevaa politiikkaa.

Konferenssissa nousivat vahvasti esiin juuri hyvinvointitalouden ekologiset reunaehdot. Suosituksissa ehdotettiin jopa EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen korvaamista hyvinvointi- ja kestävyyssopimuksella. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nousi osallisuuden vahvistaminen eli kestävän hyvinvoinnin rakentaminen kansalaisia kuunnellen.

Maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää, että hyvinvointitaloudessa huomioidaan ekologisen ja sosiaalisen näkökulman lisäksi myös yhteiskuntapolitiikan globaalit ulottuvuudet.

Globalisoituneessa maailmantaloudessa ja ilmastokriisin edessä hyvinvointitaloutta ei voi nähdä vain kansallisena tai eurooppalaisena projektina. Sen kehittäminen tulee kytkeä tiiviimmin esimerkiksi kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteuttamiseen.

Hyvinvointitalous on vielä toistaiseksi ennemminkin monitulkintainen käsite kuin valmis politiikkamalli. Se tarjoaa kuitenkin arvokkaan näkökulman politiikan päämäärien uudelleenarviointiin ja asettaa konkreettisia tavoitteita niin Euroopassa kuin globaalistikin. Ihmisten hyvinvoinnin tuominen päätöksenteon keskiöön voi murtaa kärjistyneitä poliittisia jakolinjoja ja vähentää vastakkainasetteluita. Myös ilmastokriisin ratkaisu vaatii, että jokaisen ihmisen hyvinvoinnista pidetään huolta.

Elina Mikola on Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingon kestävän talouden asiantuntija ja Jussi Ahokas SOSTEn (Suomen sosiaali ja terveys ry) pääekonomisti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Uusio-ajattelija
Miten muuttaneet käytäntöjään?
Mallimaat Skotlanti,Islanti ja Uusi-Seelanti millaisia muutoksia on tehty käytäntöihin?Millaiset ovat vuorovaikutus periaatteet ja kansalaisten hyväksyntä?Onkos hieno asia toiminut muutenkin kuin paperilla?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.