Aliot

Alio: Pyöräilyn edistämisellä aikaansaadaan terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä

Vaikka liikunnan harrastamiseen käytetty aika on Suomessa kasvussa, on liikkumisen kokonaismäärä kuitenkin laskenut Valtion liikuntaneuvoston LIITU-tutkimuksen mukaan. Viime aikoina ovat puhuttaneet myös Kansallisen Move-mittauksen tulokset, joista ilmenee, että on paljon lapsia, jotka eivät pääse kyykkyyn liikkuvuuden heikentymisen myötä.

Liikkumattomuuden ongelmaan täytyy siis löytää ratkaisuja kiireesti, tai selätettävänämme on vielä nykyistäkin suurempi yhteiskunnallinen haaste ja siitä aiheutuvat kasvavat kustannukset.

Liikkumisen lisäämisen ja liikunnallisen elämäntavan tukemisen tulisi olla läpileikkaavasti kaikkien kuntaorganisaation toimialojen sekä valtion intresseissä liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta sosiaali- ja terveysalaan ja koulumaailmaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuntien tulee kuitenkin tiukassa taloustilanteessa harkita tarkkaan, millaisilla budjettiratkaisuilla liikkumattomuutta torjutaan tehokkaimmin. Tähän suunnittelutyöhön voi ottaa avuksi Maailman terveysjärjestön WHO:n kehittämän Health Economic Assessment Tool (HEAT) -työkalun.  

HEAT-työkalulla voi arvioida, montako ennenaikaista kuolemaa voidaan estää kasvattamalla kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta, ja kuinka suuria taloudellisia säästöjä sen myötä voidaan saavuttaa.

HEAT-työkalu huomioi kuitenkin vain ennenaikaisten kuolemien vähentymisen eikä ota huomioon muita kävelystä ja pyöräilystä aiheutuvia hyötyjä, kuten sydäntauti- ja diabetesriskien pienentymistä tai stressin vähenemistä. 

Liikkumisen hyödyt yhteiskunnalle ovatkin todennäköisesti vielä paljon suuremmat kuin HEAT-työkalun avulla voidaan osoittaa, mutta sen avulla saadaan kuitenkin laskettua aiheutuvien säästöjen vähimmäismäärä. 

Liikenne- ja viestintäministeriön Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuodelta 2018 on todettu HEAT-laskelmaa apuna käyttäen, että Suomessa pyöräilyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 1,1 miljardin euron arvosta taloudellista hyötyä pienempien terveydenhuoltokulujen muodossa.

Kävelyn lisääminen samalla prosenttimäärällä tuottaisi puolestaan 3,3 miljardin euron hyödyn.

Käynnissä olevassa EU-rahoitteisessa Participatory urban planning for healthier urban communities -hankkeessa on tänä vuonna arvioitu HEAT-työkalun avulla pyöräilyn taloudellisia hyötyjä Turun kaupunkiseudulla, Viron Tartossa, Latvian Jurmalassa sekä Ruotsissa Tukholman seudulla.

Varovaisen arvion perusteella Turun seudulla esimerkiksi pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu vain muutamallakin prosenttiyksiköllä toisi jopa 20 miljoonan säästöt kymmenen vuoden aikana. 

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamista ei kuitenkaan voi sysätä pelkästään yksilön vastuulle, vaan tarvitaan sitä tukevia rakenteita. Kävely- ja pyöräteiden ympärivuotinen kunnossapito on yksi keskeinen tekijä näiden kulkutapojen tukemisessa.

Mikäli polkupyörän, lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa liikkuminen on hankalaa, kuljetaan matkat helposti lihasvoimien sijaan autolla tai jätetään kokonaan tekemättä. Vanhemmat päästävät lapsensa pyöräillen ja kävellen kouluun, jos matka koetaan turvalliseksi.

Tutkimuksissa on havaittu, että koulumatkaliikunta voi muodostaa jopa puolet päivittäisestä liikuntamäärästä, joten sillä on positiivisia vaikutuksia kestävyyskuntoon ja muun muassa matalampaan sydäntautiriskiin.

Ilmastonmuutoksen takia talvikunnossapito muuttuu yhä haasteellisemmaksi, jäisiä pääkallokelejä on yhä useammin. Tulisikin pohtia, pitäisikö teiden aurauksen ja ylläpidon linjauksia ja laatuvaatimuksia arvioida uudelleen muuttuvien olosuhteiden näkökulmasta.

Myös aurausmenetelmän valinnalla on vaikutusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen. Harjasuolauksella saadaan tasainen tienpinta, jota pitkin on helpompi polkea.

Turussa harjasuolatuista talvipyöräilyn testireiteistä on saatu enimmäkseen positiivista palautetta. Se on kuitenkin arviolta 2-3 kertaa kalliimpaa kuin perinteinen pyöräteiden talvikunnossapito, joka jättää tielle enemmän lunta ja jäätä.

Kaatumisten ehkäisyn ja lisääntyvän liikkumisen ansiosta koituvat säästöt voivat kuitenkin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa harjasuolauksen kokonaiskustannuksiin verrattuna perinteiseen talvikunnossapitoon.

Helsingin kaupunki teetti vuonna 2013 HEAT-laskennan, jossa huomioitiin pyörätieinvestoinnit ja niiden ylläpitokustannukset. Laskelman mukaan Helsingin kaupunki saisi jokaista investoitua euroa kohti kahdeksan euroa takaisin terveys- ja ympäristöhyötyjen sekä ajansäästön muodossa. Samankaltaisella laskelmalla voitaisiin konkreettisemmin arvioida talvikunnossapitomenetelmien kustannuseroja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaupunki- ja liikennesuunnittelu ovat avainasemassa siinä, millaisia kulkutapavalintoja ihmiset arjessaan tekevät. HEAT-työkalulla pyöräilyn ja kävelyn tuomat taloudelliset säästöt on mahdollista osoittaa suunnittelun tueksi.

Heli Kanerva-Lehto, projektipäällikkö, Turun Ammattikorkeakoulu Oy, Laura Luukkonen, HEAT- hankkeen projektikoordinaattori, Turun kaupunki ja Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.