Kolumni: Vappusatasesta uuteen eläkekiistaan – Eläkevaroihin kajoaminen voisi ajaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöt vastakkain
Niin sanotun vappusatasen ympärillä vellonut keskustelu on hädin tuskin rauhoittunut, kun pääministeri Antti Rinne (sd) on käynnistänyt uuden eläkkeisiin liittyvän väittelyn. Rinne ei ole peitellyt turhautumistaan siihen, että hänen avauksensa vanhempainvapailla olleiden naisten eläketurvan kohentamisesta on jäänyt vaille laajaa kannatusta.
Kyse on siitä, että eläkkeelle jääneille naisille ei ole kertynyt eläkettä vanhemmuuteen liittyvien vapaiden ajalta ennen vuoden 2005 uudistusta. Epäkohtaa voitaisiin paikata ottamalla pientä eläkettä saaville naisille lisärahaa eläkejärjestelmästä, josta sitä olisi irrotettavissa 200-300 miljoonaa euroa. Uudistus voisi kasvattaa perhevapailla olleiden naisten kuukausittaista eläkettä muutamilla kympeillä.
Koska työmarkkinajärjestöillä on perinteisesti ollut eläkeratkaisuissa iso rooli, Rinne on kehottanut järjestöjä keskustelemaan esittämästään ideasta. Järjestöt eivät ole avauksesta innostuneet ja myös eläkeyhtiöiden etujärjestö on ollut kriittinen.
Rinne antoi närkästyksensä kuulua Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa Porissa lauantaina.
– En ymmärrä, miksi työeläkejärjestelmän osapuolet eli työnantajain ja palkansaajien keskusjärjestöt tyrmäävät vielä ajatuksen tasolla olevat ideat korjata järjestelmän ruma vääryys. Tätä saa kutsua jyrähdykseksi tai miksi vain, mutta muistutan, että viime kädessä hallitus ja eduskunta sitten vastaavat tästäkin asiasta. Rinne vihjasi.
Se, että Rinne on ottanut tuoreimmassa kannatuskyselyssä (Yle 7.11.) 13,9 prosenttiin vajonneen puolueen keihäänkärjeksi juuri eläkeläiset, ei ole yllättävää. Kunnallisalan kehittämissäätiön parin vuoden takaisen selvityksen mukaan Sdp:n jäsenistö oli kuudesta suurimmasta puolueesta vanhinta. Jäsenten keski-ikä oli tuolloin 61,5 vuotta. Kaksi kolmasosaa puolueen jäsenistä oli tutkimuksen mukaan eläkkeellä.
Ero toiseen vasemmistopuolueeseen oli selvä. Vasemmistoliiton jäsenten keski-ikä oli 55,9 vuotta. Nuorimmat jäsenet, keski-iältään 42,9 vuotta, olivat vihreillä.
Koska vaaleissa saavat äänestää muutkin kuin puolueiden jäsenet, ikäjakaumasta ei tietenkään voi suoraan päätellä äänestäjien käyttäytymistä. Ilmeistä silti on, että jäsenistön koostumus heijastuu puolueiden kannattajiin laajemmin.
Pelkkien eläkeläisten äänien varaan puolueen tulevaisuutta ei silti voi rakentaa vaan nuoriakin kannattajia pitäisi saada. Tavoitteen saavuttamista eivät välttämättä helpota oikeudenmukaiseltakaan vaikuttavat uudistukset, jos eläkkeestä vasta haaveilevat epäilevät joutuvansa niiden maksajiksi.
jussi.orell@lannenmedia.fi
