Ilmastotalkoista kova urakka
Luonnonvarakeskuksen (Luke) perjantaina julkaisemat laskelmat merkitsevät takaiskua Suomen pyrkimyksille saavuttaa ilmastotavoitteensa tähän saakka suunnitelluilla päästövähennyksillä.
Tiedotteessa toistetaan lähes yksitoikkoisesti, että "ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja".
Hiilineutraalius tarkoittaa, että Suomi ei enää 2035 kuormita ilmakehää, kun nielut sitovat hiiltä saman verran kuin sitä pääsee ilmaan eri päästölähteistä.
Luken perjantaisessa sanomassa merkittävää on, että hiilinieluja koskevat laskelmat ovat "tarkentuneet" eli tässä tapauksessa rajusti muuttuneet. Suomen hiilinielun koko on uuden laskelman mukaan 2035 vain puolet aiemmin ilmoitetusta, jos nykyisiä toimia jatketaan. Käytännössä raju vähennys koskee metsiemme hiilinieluja.
Perjantainen tieto merkitsee metsien hakkuista käydyn keskustelun kiihtymistä. Uusien lukemien yhdeksi syyksi voidaan tulkita viime vuosien lisääntyneet hakkuut. Merkittävämpi syy lienee aiempien laskelmien huteruus, jos tuoreimpiin voidaan luottaa.
Poliittisen päätöksenteon kannalta ilmastonmuutokseen liittyvien arvioiden heittelyt ovat epämieluisia.
Poliittisen päätöksenteon kannalta ilmastonmuutokseen liittyvien arvioiden heittelyt ovat epämieluisia. Erityisen hankalaa on numeroiden nopea vaihtelu, kun niiden perusteella pitää ratkaista vuosikymmenien päähän ulottuvia kysymyksiä.
Hallituksen pitää nyt kehittää tuntuvasti lisää päästövähennyksiä.
Päästövähennysten kärjessä on tietysti fossiilisista polttoaineista luopuminen. Pääkaupunkiseudulla ja muuallakin kivihiilen poltto on saatava loppumaan. Teollisuuden päästöjen vähentäminen etenee tekniikan kehittyessä. Liikenteen osuutta urakasta voidaan edistää monin tavoin, esimerkiksi esillä olleita ratahankkeita nopeuttamalla.
Metsätaloudessa hiilinieluja voidaan kasvattaa metsittämällä peltoja, mutta se on Suomessa ollut erittäin vähäistä. Meillä metsitetään nopeasti metsien hakkuualat. Tutkijoiden mukaan turvepellot eli kuivatetuille soille maatalouden hehtaaritukien toivossa raivatut pellot ovat hiilitaselaskelmissa ongelmallisia. Turvemaita on koko maan viljelyalasta yli kymmenen prosenttia.
Perjantaina kerrotut laskelmat ovat osa pitkän aikavälin kokonaispäästökehityshankkeen (Pitko) alustavista tuloksista. Hankkeen lopulliset tulokset valmistuvat joulukuussa. Työn tuloksia hyödynnetään sekä päästövähennystoimien valmistelussa että EU:lle toimitettavan, vuoteen 2050 saakka ulottuvan vähäpäästöisyysstrategian valmistelussa.