Työlupien käsittelyä pitää muuttaa

Ulkomaalaiset erityisasiantuntijat joutuvat odottamaan Suomessa työlupaa jopa vuoden. Tilanne on yritysten kannalta kestämätön, sillä vaativiin tehtäviin on kotimaasta usein mahdoton löytää tekijää. Esimerkiksi tuotekehitysprojektissa aikataulun lykkääntyminen vuodella voi viedä pohjan koko hankkeelta. Pahimmillaan yritys siirtää toimintojaan ulkomaille, jossa on tarjolla sopivaa työvoimaa.

Yritykset eivät hae kevyin eväin työvoimaa kaukomailta, sillä EU-kansalaisia voi palkata ilman työlupaa. Uuden työntekijän palkkaamiseen liittyy aina riskinsä ja ne korostuvat erityisosaajaa palkatessa.

Asiantuntijoiden kohdalla halpatyövoimaa on turha perätä. Esimerkiksi insinöörien palkat ovat Suomessa selvästi Keski-Eurooppaa matalammat. Suomelle suurempi uhka on, että osaajat lähtevät parempien palkkojen perässä ulkomaille töihin.

Maahanmuuttoviraston ruuhkautuminen on huono peruste pitkille hakuajoille. Ongelma ei ole virastossa vaan itse prosessissa, jota pitäisi merkittävästi virtaviivaistaa. Merkittävä osa työluvista voitaisiin myöntää automaattisesti, mikä helpottaisi maahanmuuttoviraston työtaakkaa. Viranomaisella olisi tällöin aikaa purkaa oleskelulupien ruuhkaa ja keskittyä mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Viranomaisille voisi varata mahdollisuuden perua työlupa, jos sen haltija syyllistyy vakaviin väärinkäytöksiin tai rikoksiin.

Työluvissa vastuuta ja valvontaa pitäisi siirtää yrityksille. Tämän ei pitäisi olla ongelma, sillä yritysten pitää muutenkin noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja Suomen lakeja.

Kansantaloudellisesti on sulaa hulluutta, että Suomessa tutkinnon suorittaneille EU:n ulkopuolelta tuleville henkilöille ei myönnetä valmistumisen myötä automaattisesti työlupaa. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on vankka osoitus siitä, että henkilö on omaksunut maan tavat ja samalla hän on oppinut kuinka Suomessa toimitaan.

Tutkinnon myötä saatava työlupa olisi myös porkkana valmistua nopeasti. Se lisäisi myös suomalaisten korkeakoulujen vetovoimaa ulkomaalaisten hakijoiden silmissä.

Tiukka lupakäytäntö vähentää tällä hetkellä tehokkaasti suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuuksia tarjota maksullista opetusta, kun opiskelijoiden lupahakemukset makaavat kuukausikaupalla odottamassa käsittelyä. Opiskelijoiden kohdalla pitäisi luottaa oppilaitoksen kykyyn valita opiskelijansa. Jos oppilaitos näyttää opiskelijalle vihreää valoa, niin pääsääntöisesti lupa pitäisi saada automaattisesti.

Verottaja ja tulli ovat jo aikoja sitten luopuneet turhasta massavalvonnasta ja paperien pyörittämisestä ja keskittäneet valvontaansa ongelmakohtiin. Saman muutoksen soisi tapahtuvan myös maahanmuuttovirastossa.