Ilmastonmuutoksen hillintä on Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Kesällä valtaosa EU-maista oli jo julistamassa unionin hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, mutta neljä jäsenmaata vesitti yhteisen linjauksen. Ilman sopua ei voida edetä, sillä Eurooppa-neuvoston päätelmien on oltava yksimielisiä.
Erityiskohtelua vaativat Puola, Tshekki, Unkari ja Viro.
Juuri päättyneen ilmastoviikon jälkeen pääministeri Antti Rinne (sd.) aloittaa suostuttelukiertueensa, jolla maita pyritään saamaan yhteisen tavoitteen taakse. Maanantaina Rinne tapaa sekä Tshekin että Unkarin pääministerit.
Kiukuttelevista maista kolme kuuluu Keski-Euroopan Visegrad-ryhmään: Puola, Tshekki ja Unkari ovat kohtalotovereita, jotka rautaesiripun romahdettua otettiin Lännessä avosylin vastaan niin Natoon kuin Euroopan unioniin. Ristiriitainen suhtautuminen muun muassa maahanmuuttoon, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastonmuutokseen ovat kuitenkin hiertäneet EU-suhteita viime vuosina.
Erityisesti Puolassa ja Unkarissa EU-vastainen retoriikka rehottaa, ja yhtenäinen ilmastopolitiikka kehystetään liittovaltion sääntelyksi. Kun EU:n koetaan sanelevan energiapolitiikkaa, vedotaan itsenäisen valtion suvereniteettiin päättää omista asioista. Kivihiili Puolalle on kuin turve Suomelle.
Etelänaapuristamme voimme olla onneksi vähemmän huolissamme. Riigikogussa käydään paraikaa keskusteluja, kuinka Viro voisi saavuttaa EU:n yhteiset ilmastotavoitteet.
Ennen kaikkea ilmastokonsensuksen löytämisessä kyse on rahasta.
Penseää suhtautumista hiilineutraaliustavoitteeseen perustellaan ennen muuta sillä, että länsinaapurien taloudellinen etumatka on ollut niin suuri – ei olisi reilua vaatia neuvostovallan ikeen alla elämään joutuneita kansoja satsaamaan kohtuuttomia summia puhtaamman energian investointeihin. Siispä maat vaativat rahallista tukea siirtymän aikaan saamiseksi.
Ilmastoratkaisua etsitään samaan aikaan kun EU:n monivuotinen rahoituskehys lyödään lukkoon. Kun ilmastotavoitteisiin sopeutumiseen ohjataan varoja, on samalla päätettävä tarkkaan, mitä kriteerejä ja ehtoja varoja vastaanottavien valtioiden on toteutettava. EU:n ilmastoaktiivit nettomaksajavaltiot eivät voi enää hyväksyä, että unioni rahoittaisi jatkossa esimerkiksi uusia hiilivoimaloita. Syyskuussa Puola avasi ensimmäisen uuden hiilivoimalansa 25 vuoteen.
Nelikon liehittelyssä on samalla muistettava, että moni taloudellisesti heikommassa asemassa oleva maa on jo asettunut ilmastotavoitteiden taakse. Esimerkiksi Slovakia, Visegrad-maista pienin, lähti mukaan nurisematta.
Viesti ei saa olla se, että kiukuttelusta palkitaan.
