Painetta ilmastotoimien lisäämiseen

Yhdistyneiden kansakuntien tämänvuotinen yleiskokous painottuu vahvasti ilmastokysymyksiin. Teema sopii erinomaisesti YK:lle, jolla on ollut keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hallintaa koskevassa yhteydenpidossa Rio de Janeiron kokouksesta 1992 lähtien.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres järjesti yleiskokouksen alla erillisen ilmastohuippukokouksen, jossa ilmastotoimiin vahvimmin sitoutuneet maat pääsivät kertomaan konkreettisista toimista Pariisin 2015 velvoitteiden täyttämiseksi.

Kovin yllättävää ei ollut, ettei mullistavia avauksia kokouksessa kuultu. Päätöksiä ei edes odotettu. Niiden aika on toivottavasti 2020 joulukuussa Glasgow'ssa, jossa Pariisin sopimuksen toimeenpanon seurantakokous järjestetään.

Pariisissa sovittiin, että lämpötilan nousu olisi kyettävä rajaamaan kahteen ja mieluummin puoleentoista asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sen jälkeen on todennettu, ettei esitettyjen toimenpiteiden ja aikataulujen kunniahimo ole riittävä.

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomi, Euroopan komissio ja monet jäsenmaat ajavat tavoitteen nostamista 55 prosenttiin. Jos ja kun EU pyrkii olemaan ilmastopolitiikassa suunnannäyttäjänä, toivottavasti Glasgow'n kokoukseen mennessä tavoitteen nostamisesta kyetään sopimaan.

Vähintään yhtä tärkeää on, että Pariisin tavoitteisiin myös käytännössä sitoutuneita maita tulisi lisää. Pientä valoa asiaan tuli lauantaina, kun Venäjä ilmoitti allekirjoittavansa Pariisin sopimuksen. Yhdysvaltain nykyhallinnon osoittama sopimuksen väheksyntä näyttää entistä erikoisemmalta.

YK-kokouksessa puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiiviseksi. Suomi johtaa yhdessä Chilen kanssa valtiovarainministereiden kokoonpanoa, joka keskittyy budjettipäätösten ilmastovaikutuksiin.

Suomi on säätänyt ilmastolain, kieltää kivihiilen käytön energiantuotannossa 2029 ja pyrkii lopettamaan polttoöljyn käytön lämmityksessä 2030 mennessä. Kunnat ovat tehneet omia ilmasto-ohjelmiaan, joista Turkukin oli YK-kokouksessa kertomassa.

Guterresin ilmastokokousta pohjustettiin tuoreella maailman johtavien ilmastotutkimusjärjestöjen raportilla, jonka mukaan lämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi päästöjen vähentämissitoumusten viisinkertaistamista.

Tässä vaiheessa tavoite näyttää olevan liian kunnianhimoinen jopa EU:lle – Yhdysvalloista, Kiinasta ja monista muista puhumattakaan. Ilmapiiri, jossa ilmastohaasteisiin vastaaminen jakaa valtioita ja kansalaisia entistä enemmän, ei lupaa hyvää.