Taloudessa riittää kysymysmerkkejä

Talouden epävarmuus on lisääntynyt, ja ennustelaitokset arvioivat Suomen tämän vuoden kasvun jäävän runsaaseen prosenttiin. Talousuutiset ovat osin ristiriitaisia, ja avoimia kysymyksiä riittää.

Maailmantalouden suurimpia riskejä ovat edelleen Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan kiihtyminen ja Britannian EU-ero. Saksan talouden ongelmat heijastuvat kielteisesti koko euroalueelle, ja Italian julkisen talouden heikko tilanne arveluttaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla on paineita saada myönteinen päätös kauppaneuvotteluissa Kiinan kanssa hyvissä ajoin ennen ensi vuoden presidentinvaaleja, sillä talous on yhdysvaltalaisäänestäjille ykkösasia.

Suuri kysymysmerkki on brexitin kohtalo. Tämänhetkisen aikataulun mukaan Britannia eroaa EU:sta lokakuun lopussa sopimuksella tai ilman.

Talouskasvun hiipuessa keskuspankeilta toivotaan elvyttäviä toimia. Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti torstaina alentavansa talletuskorkoja ja aloittavansa uudelleen arvopaperiostot marraskuussa. Ostoja tehdään 20 miljardilla eurolla kuukaudessa niin kauan kuin on tarpeen.

Poikkeuksellisten toimien teho jää nähtäväksi, sillä EKP on jo pitkään harjoittanut historiallisen kevyttä rahapolitiikkaa.

Suomen talous on poikkeuksellisen herkkä maailmantalouden heilahduksille, sillä valtaosa viennistämme on investointihyödykkeitä. Vientiyritykset sopeuttavat toimintaansa nopeasti kysynnän heiketessä, mikä leikkaa myös kotimarkkinayritysten myyntiä ja julkisen sektorin tulopohjaa.

Kesällä ja syksyllä on iso joukko yrityksiä talouden eri alueilta kertonut yt-neuvottelujen alkamisesta, lounaisessa Suomessa ainakin UPM, Sandvik, Valmet Automotive, Nordkalk, Paroc ja Nordic ID (TS 11.9.). Vielä on epävarmaa, onko tämä laajemman yt-kierteen alku.

Myös myönteisiä uutisia on kuultu. Euroalueen kotitalouksien kulutus on elpymässä ja Kiinassa velkaantumisen hillintä on kääntymässä elvytykseksi.

Suomen hiipuva kasvu on yhä vahvemmin yksityisen kulutuksen varassa, mitä tukee öljyn hinnan lasku. Toisaalta hyvä työllisyyskehitys näyttäisi pysähtyneen.

Varsinais-Suomessa ollaan edelleen toiveikkaita telakan ja muiden kärkiyritysten imussa. Maakunnan pk-yrittäjien odotukset ovat selvästi muuta maata valoisammat, ja luottamus on jopa vahvistunut kevään kyselystä. Varsinaissuomalaiset yritykset haluavat kasvaa ja aikovat myös palkata lisää väkeä. Luottamus on tarpeen, sillä talouden päätöksissä on mukana aina myös psykologiaa.

Hidastuva talouskasvu tuo omat paineensa syksyn liittokohtaisiin työehtoneuvotteluihin ja julkisen sektorin taloudenpitoon. Maltti on nyt paikallaan sekä palkkaneuvotteluissa että valtion menolisäyksissä.