Vaikeasti havaittavia uhkia
Taloussuhteet, ympäristö- ja jätehuoltoyhteistyö, matkailun kehittäminen, yliopistojen välinen kanssakäyminen ja Suomen panos Venäjan saamisessa takaisin Euroopan neuvostoon. Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin listasivat tukun saavutuksia Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa kuluneen vuoden aikana.
Niinistö totesi etukäteen, ettei maiden välillä ole keskustelunaiheita, jotka olisivat tabuja. Iltapäivän tapaaminen presidentinlinnassa näyttäytyi sopuisalta. Tosin tiedotustilaisuudessa esitetty kysymys Moskovan demokratiamielenosoitusten tukahduttamisesta sai Putinin toteamaan, ettei Venäjä anonut pääsyä Euroopan neuvoston työhön. Maa voi sieltä kuulemma pysyä pois, jos sitä ei sinne haluta.
Ulkopoliittisesti herkemmät aiheet, kuten Ukraina ja Krim, jätettiin illallispöytään.
Niinistö on pitänyt yhteyttä Putiniin Krimin valtauksen, Itä-Ukrainan sotatoimien ja pakotepolitiikan oloissakin. Keskusteluyhteys on toiminut myös alemmalla valtiollisella tasolla.
Huomion kääntäminen ulkoisiin uhkiin on koeteltu keino sisäisten ongelmien häivyttämisessä.
Aluksi yhteydenpito nostatti kritiikkiä joissakin EU-maissa. Kritiikiltä vei pohjaa pois se, että Niinistö piti EU:n hyvin informoituna etu- ja jälkikäteen ja se, ettei Suomi ollut ainoa keskustelulinkki Moskovan ja lännen välillä. Saksan yhteydenpito on ollut sekin tiivistä.
Sittemmin Putinin tavanneita EU-johtajia on riittänyt enemmänkin. Olennaista yhteydenpidossa on, ettei Krimin valtaukselle ja Itä-Ukrainan sotatoimien tukemiselle ole annettu hyväksyntää. Suomelle on erityisen tärkeää pysyä tiukasti EU-rintamassa.
Putinin vierailu osuu mielenkiintoiseen aikaan. Niinistö matkustaa syyskuussa Kiovaan presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraaksi. Yhteydenpito jatkuu.
Tapaamisen tärkeimmäksi anniksi arvioitiin etukäteen se, mitä Putin ajattelee Euroopan turvallisuustilanteesta ja geopolitiikasta. Yllättäviä vastauksia ei julkisuuteen asti tihkunut.
Painetta tapaamiselle tuli juuri vierailun alla, kun Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu viittasi Venäjän ja lännen kiristyviin väleihin. Shoigun mukaan yhtenä kiristymisen syynä on Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyö, toisena Naton vahvistuminen Itä-Euroopassa. Myös Putin vetosi Yhdysvaltain ohjusohjelmiin.
Shoigun mukaan Venäjä aikoo neutralisoida uhat järjestämällä joukon sotaharjoituksia läntisen sotilaspiirin alueella ja tuomalla sinne uutta kalustoa.
Venäjällä on akuutteja ja kroonisia ongelmia taloutensa kanssa. Mielenosoitukset ja Putinin suosion hiipuminen ovat Kremlille kiusallisia – paikoin huolestuttavia. Huomion kääntäminen ulkoisiin uhkiin on koeteltu keino sisäisten ongelmien häivyttämisessä. Lännestä katsoen ulkoisia uhkia on vaikea nähdä.
